Aleshopbailattu!

Luulin kaupungilla, että oon ostanu ihan kamalasti kaikkea. No en onneks sit ollutkaan roudannut ihan niin paljoa uutta tavaraa kotiin, ahistaa meinaan ajatuskin siitä et kohta pitää ruveta pakkaamaan tätä kaikkea kamaa pahvilaatikoihin...

Kuvissa olevien juttujen lisäks kotiutin hyvissä ajoin miehelle synttärilahjan (synttärit 4.1.), mutta siitä en vielä uskalla hiiskua jos mokoma sattuu tätä syystä tai toisesta lukemaan... :D

Nää löyty alesta neljälläkympillä, ei hullumpaa! Oli kahta kokoa vaan, onneks toiset oli sopivat ;) Oon hyvin onnellinen tästä värikombosta, varsinkin, kun mukana tuli myös pinkit nauhat...!

Vähän hemmottelua, ajattelin pitää tänään semmosen mukavan spa-päivän ja rentoutua oikein huolella. Jospa nää jalatkin sais ees kohtuulliseen kuntoon niin oisin aika ilonen :) Ja joo, käytän raspia tosi hellävarasesti! ;)

Huomenia!

Aikaisin jalkeilla taas :) Mikäs tässä möllötellessä, aikasin herääminen on ihan jees sillon, kun ei olis PAKKO! Tieto siitä, että nukkumaan voi mennä takasin ihan koska takansa, tekee hereilläolosta paljon mukavampaa. Muumit ja kahvi muumimukista näin aamutuimaan on tosi toimiva kombo.

Suunnitelmana tälle päivälle olis keskustassa pyörähtäminen - pitäähän sitä vähän käydä alennusmyynneillä ihmettelemässä. Etenkin KICKSistä ajattelin käydä ostamassa jotain mukavaa, sain nimittäin tulevilta appivanhemmilta lahjakortin sinne :) Se on muodostunut jo perinteeksi, yleensä oon just joulun jälkeen ostanut meikkivoiteen, jolla pärjäilenkin hyvin sitten seuraavan vuoden. Sikäli kiva, koska Lancomen meikkivoiteet on aika tyyriitä, enkä niitä mielelläni jatkuvasti ostele... Nyt tosin tekis enempi mieli ostaa jotain ihan muuta, mutta meikkivoiteelle ois kans kohta tarvetta. Pitää vähän funtsia!

Vertailin muuten eilen värikarttoja meidän sohvaan. Moinen touhu vahvisti entisestään fiilistä yhtä ihanaa sävyä kohtaan. Olohuoneen yksi seinä tulee siis mitä luultavimmin olemaan tämän värinen:

Seinä, joka tuolla maalataan, on melkosen kapea ja sijaitsee isoa ikkunaa vastapäätä. Muuten en varmaankaan uskaltais noin tummalla ryhtyä maalailemaan :) Makkarin seinän väri pitäs vielä miettiä..

Nytpä meen lakkaamaan kynnet ja pistämään naaman kuosiini et kehtaan lähteä ihmisten ilmoille. Palailen tuttuun malttamattomaan tapaani jahka pääsen kotiin ytimestä, esittelen sitten ostoksia sikäli niitä on siunaantunut! ;)

Mulla on ihana mies!

Sain mieheltä lahjaks ihan täydellisen laukun. Oon joskus kuulemma stockalla sitä ihastellu, joten miehelle propsit siitä et se ihan oikeesti kiinnittää huomioo mun laukkuhypistelyihin!

Kyseessä siis Lauren Ralph Laurenin ihana musta nahkanen pikkuinen olkalaukku <3

..toki sain myös paljon muita ihania lahjoja (esim 100e lahjakortti kodin1!), mut tää oli nyt pakko nostaa esiin :D

Rauhallista Joulua!

Jee!

Pakko tulla hehkuttaan, että me muutetaan ens vuoden alussa Kamppiin! :)) ihan mahtavaa, parvekkeellinen kaksio <3

Okei. Okeiokeiokei!

Ensimmäisistä "voi saakeli kun menee rahaa apuaaaaa" -ahdistuksista selvinneenä (kiitos kaasoni, joka neuvoit nyt rohkeasti kaivamaan sen faking excelin esiin ja kattomaan budjetin tilanne - on ihan totta, että yleensä tietämättömyys ahdistaa!) tilanne ei oo niin paha kuin ajattelin!

Tällä hetkellä näyttäis siltä, että tulossa ois vielä about 7500e edestä kuluja, jos vedetään aika tiukalla linjalla (tiukka linja tarkotti tässä nyt sitä, että laskin pitopalveluun 4500e heheheh). 2000e ois suunnilleen hunssattu menemään. Nää on siis tosi alustavia laskelmia, että varmasti tulee siis enempi kuluja vielä ku oon osannu aatella!

Samaan aikaan sillä plussapuolella ois noin 8500e. Sikäli siis ei oo mitään kauheeta hätää. Miehen porukat on tosiaan niin ihania, että ne lupas auttaa parilla tonnilla ainakin. Sen 2000e mä nyt laskin tohon mukaan, voi tosiaan olla, että sieltä tulee vielä jotain ylläribonuksia :) Miehen mummo on kuulemma kans valmis auttamaan, varmasti myös mun vanhemmat jeesaa esim kukissa jne.

Huh. Nyt voin rauhottua ja todeta, että ei meidän häistä nyt NIIN paskat tuu.

En jaksa!

Päätettiin eilen illalla miehen kanssa, että kyllä se on se 2. vaihtoehto noista pitopalveluista. Kalliimpi kuin se ykkösvaihtoehto, mutta menu on enemmän mieleen ja yhteydenpito on ollut hyvää. Kysyin sitten tänään hintaa astioiden vuokraamiselle, ja vastaus tuli pikana takaisin.

Vastauksessa oli pitkä lista erilaisia astioita kahvikupeista ja ottimista tarjoiluastioihin. Käsitin, että tarjoiluastiat (ja varmaan myös ottimet?) kuuluvat hintaan, eli niitä ei tarvitse laskea mukaan. Pikaisen laskutoimituksen jälkeen sain hinnaksi vähän päälle 700e. Tuosta 20% on tiskauslisää. Nyt alkaa jotenkin toivo loppua vähitellen. Tämäkin lysti menisi siis yli 4000€. 

Ja mikä siinä on, että kun pyytää tarjousta, ei voi heti saada sellasta hemmetin selkeetä vastausta jossa ois otettu huomioon VEROT (yhdessä tarjouksessa jouduin ne itse sinne laskemaan enkä ollut edes ihan varma, että millaisella prossalla tarjoilijoiden palkkoihin isketään veroja vai isketäänkö jne) ja se, että mä en ihan oikeesti osaa ite sanoa et mitä kaikkea mä todellisuudessa tarvin ja miten paljon. Tähän kaipaisin sitä ammattilaista, joka heti osais ilmottaa eriteltynä sen tarjouksen: SELKEÄSTI mistä hinta koostuu ja mitä mä heidän mielestään tarvitsisin onnistuneeseen kattaukseen ja tarjoiluun. 

Nyt on sellanen fiilis et tekis vähän mieli tihrustaa itkua. Alle 8kk aikaa, mä oon ihan hukassa, mä en tiiä pitääkö meidän budjetti ja mua vituttaa ihan armottomasti. Mä en haluu ihan paskoja häitä :(

Pitopalvelut

Tää on taas niin tätä. Oon NIIN saamaton.

Pitopalveluita ois nyt kolme tarjolla ja nyt pitäis ruveta päättämään pikkuhiljaa asioista.

1. Pitopalvelu Hupli tarjoaa ihan kivan menun, astiat, kuljetukset, tarjoilijat ja pöytäliinat hintaan 39,24€/hlö.

2. Kaverin isän serkun miehen (? :D) pitopalvelulta saatais simppeli, meidän toiveiden mukaan tehty menu 35€/hlö, mikäli otetaan heidän kauttaan kakku niin ilmeisesti pitäis onnistua niin, että mahtuu 40€/hlö -budjettiin. Tähän vielä lisäksi astioiden vuokraus (tämän hinnasta en tiedä) plus tarjoilijoiden palkat 300e.

3. Loisto catering puolestaan tarjoaisi ihan mielettömän kivan menun (vähän spesiaalimpi), yöruuan (tämän tarpeellisuutta pitää vielä miettiä), astiaston, henkilökunnan sekä kuljetukset 50,06€/henkilö +alv 14%.

Tästä seuraa, että lopulliset hinnat ovat about seuraavaa:
Vaihtoehto 1. 3139,2€ (laskettu 80 aikuisen mukaan)
Vaihtoehto 2. 3700€ (jälleen 80 aikuista kakullisen menun kanssa, pistetty 200€ astiavuokriin joiden oikeaa hintaa en tiedä)
Vaihtoehto 3. 4565€ (80 aikuista, iltapala)

Loisto Catering on ehkä oma suosikkini, mutta se on myös selkeästi kallein. Yli 4000€ mennään, vaikka iltapala jätettäisiinkin pois. Hupli on selvästi halvin, mutta siitä on tosiaan ollut myös aika paljon negatiivista palautetta luettavissa internetin ihmeellisessä maailmassa. Kakkosvaihtoehto ois kyllä tosi jees ja yhteyshenkilö on ollu tosi symppis. Täytyy vielä pitää palaveri miehekkeen ja molempien porukoiden kanssa - itse kyllä kallistuisin tuon kakkosvaihtoehdon puolelle... Tai tietysti tuo kallein ois ihan megajees, mutta se on lähes 1000e kalliimpi, kuin toka vaihtoehto. Se on paljon se.

Lisäks oman pikantin lisän tähän touhuun tuo se, että meillä saattaapi olla tammikuussa muutto edessä! Vielä en tiedä vuokravakuuksista yms mitään, mutta vähän kuumottelee sen mahollisuus, että tammikuussa maksetaan 712e tästä kämpästä, 700e uudesta ja 1400e uuden vakuuksia. Siinä meniski sit reilu 2000e aika vikkelästi huspois! Voi kyllä olla ettei tuommosia summia jouduta vakuuksia maksamaan, uskon sen olevan neuvoteltavissa. Ja tästä kämpästä meillä on tulossa vakuuksia takasin vaan 500e. Muutto on kyllä muuten tosi positiivinen asia, päästäis ihan unelmasijainnille ja ihan naurettavan halvalla...!

Semmosta tähän tiistaihin, illalla treeneihin sikälimikäli aivastelusta ei kehkeydy kunnon flunssaa ja selkä antaa myöten :)

ZZzzZZz

.. Hiljasta on. Siis ihan kaiken suhteen.

Hääasioita en oo tehny pitkään aikaan. Okei huijasin vähän, heti kun olin kirjottanut tuon edellisen virkkeen, pistin vielä yhden tarjouspyynnön menemään kaason suosittelemalle pitopalvelulle. Katotaan miten käy, näitäki asioita ois kyllä hyvä ruveta päättämään pikkuhiljaa...

Urheilun suhteen on ollu myös tosi hiljasta, selkä on edelleen kipeä. Ajattelin kaikesta huolimatta mennä huomenna treeneihin (viikko sitten olin vaan kuunteluoppilaana) ihan vaan siks, ettei kynnys treeneihin osallistumiselle kasvais liian suureksi. Ja siis ku ei tää selkä oo muuttunu tästä hirveesti mihinkään suuntaan, vähän ehkä helpottanu, ni katotaan jos pien urheilu jeesais nyt sit kuitenki.

Ärsyttää.

Maanantai

Selkä jatkaa edelleen kipeilyä. Se oli jo selkeesti parempi tossa yhessä vaiheessa, mutta olin jeesaamassa kaasoani muutossa nyt la ja su... Ei tehny kyllä ollenkaan gutaa. Katotaan millasessa kunnossa tää on huomenna, ois nimittäin treenit ja mä en haluis jättää kaksia väliin peräjälkeen :( Varsinkin, kun torstaina ei oo treenejä laisinkaan. Ihan hirvee hinku urheilemaan, pääsis ees salille!

Rupesin tässä selailemaan Pinterestistä hääjuttuja, kun tuntuu, ettei oo nyt oikein taas minkäänmoista inspiraatiota tehä mitään. Pinterestistä harhauduin etsyn sivuille, ja etsyn sivuilta sain idean. Mä vihaan "hassuja" kakunkoristeita, haluun jonkun ihan simppelin tai sit en ollenkaan. Nyt kuitenkin löyty jotain, jota voisin harkita sikälimikäli mun ja miehen harrastus jatkuu häihin saakka (mies kun ei oo aina yhtä täpinöissään siitä touhusta).

Kuva TÄÄLTÄ 

Yritin tässä selata pinterestistä muitakin kuvia et sais vähän inspistä tähän touhuun, mut eksyin kattomaan Joseph Gordon-Levitt'in kuvia. Kattokaa tekin, suosittelen LÄMPIMÄSTI ;)))

Selvennystä edelliseen

Ei varmaan jäänyt epäselväksi, että edellisen postauksen aikaan olin ihan hemmetin kyrsiintynyt tulevaan anoppiin ja sen tapaan puuttua meidän hääjärjestelyihin.

Siis juttuhan meni niin, että se ilmotti, että ois kauheen kiva jos kutsuttais pari jotain sellasta vähän kaukaisempaa sukulaista. Sulhanen ilmotti, ettei ees tiedä kyseisiä henkilöitä ja on nähny heidät vaan tyyliin ihan lapsena kerran ja sit omissa yo-juhlissaan. Anopin mielestä ois kuitenki kohtuullista kutsua nää henkilöt ihan vaan senki takia, että ne on ollu sulhasen yo-juhlissa. Öö, okei? Sulhanen kerto, että meillä on jo aika iso vieraslista ja ettei me kutsuta munkaan suvusta ihmisiä joita en tunne ja joiden kanssa en kauheesti oo tekemisissä. Mulla sitä sukua riittäis nimittäin vaik kuin ja paljon. Anoppi jatkoi perusteluja sillä, että eihän sulhanen tunne munkaan kaikkia sinne tulevia sukulaisia. Siinä vaiheessa mun teki mieli kiljasta, että se ei oo pointti, vaan se, että ois kiva jos edes TOINEN morsiusparista tuntis vieraan. On kuulemma ihan normaalia, ettei morsiuspari kättelytilanteessa tunne kaikkia vieraita. Yea right. Ja sitä paitsi, sulhanen on NÄHNYT jokaisen sinne tulevan munkin sukulaisen.

Mua niin inhotti jotenkin se anopin suhtautuminen asiaan. Se vaan esitti huonoja perusteluja sille, miks nää ihmiset pitäis kutsua, eikä kuunnellu meitä yhtään. Ja sit sillä on vielä kivasti tapana loukkaantua tosi näkyvästi, jos asiat ei mee niinku se haluais.

Siis mä oikeesti tykkään mun anopista tosi paljon - se on välillä tosi lapsellinen ja hölmö, mut on se kuitenkin myös tosi hyväsydäminen ja aurinkoinen ihminen. Vois oikeesti olla paljon huonompikin tuleva anoppi. Sillä hetkellä mulla vaan palo kiinni - osaks anopin ja osaks myös sulhasen munattomuuden takia. Se ei jotenki jaksanu yhtään keskittyä siihen tilanteeseen ja oikeesti miettiä mitä sanoo, et ois saanu vähän selkeemmät perustelut. Ja mä en kokenu soveliaaks ite puuttua siihen asiaan. Istuin vaan hiljaa ja avasin bloggerin.

Edit 21:23 28.11.2012: Oli pakko tulla vielä lisäämään, että tosiaan tuleva anoppi vielä oli sitä mieltä etten mäkään varmasti tunne kaikkia omia vieraitani, joita sinne kutsutaan mun suvun puolelta. Jep jep..

----

Nyt pitäs pikkuhiljaa ruveta päättämään jotain pitopalvelun suhteen - vähän kalliimpi (muutamia satoja euroja) ja miellyttävämmän kuvan antava vai vähän halvempi ja sekalaista palautetta saanut? Vaikeita valintoja :( Pitäs vielä tarkastella tota budjettia vähän lähemmin ja päivittää sitä, mä en nimittäin oo saanu niin paljon keikkaduuneja nyt syksyllä ku kuvittelin...

Lisäiloa pimeyteen tuo myös järjetön alaselkäsärky, joka ajo mut tänään lääkäriin. Lihasrelaksantteja ja kipulääkkeitä. Ei liikuntaa. Huomiset treenit jää siis väliin. Perse.

Jahas

Nyt se sitten vissiin alkaa. Se, kun anoppi rupee kertomaan, millanen meidän vieraslistan PITÄIS olla. Voi hemmetti.

Ihana torstai!

Niin siisti tää päivä!

Aamulla heräsin vatsalihakset jumissa enkun tenttiin, joka meni oikein mainiosti. Tai siltä ainaki tuntu! Tiistaina ollu enkun suullinen esitelmä meni myös hyvin, sain siitä jopa 4.5/5! Mulla oli aamulla ihan kauhee väsymys, mutta jotenkin oon saanu käännettyä sen niin, että on ollu vaan tosi tarmokas olo. Oon saanu siivottua makkarin ja eteisen oikein kunnolla, nyt ois vielä edessä olohuone ja keittiö. En varmaan koko urakkaa ehi tekemään tänään, koska pitäs vielä kokkailla ja ulkoilla koiran kanssa ennen viimistä rugbyn alkeiskurssikertaa! Tiistain reenit meni oikein kivasti, oltiin onneks niin fiksuja et ku päästiin sieltä kotio (n klo 23:00), napattiin koira mukaan ja tehtiin kevyt palauttava hölkkä/kävelylenkki. Ja sen jälkeen vielä n 20min venyttelyt kotosalla. Vaikka illalla olikin reidet kipeenä, niin eipä ollu enää aamulla :) Eli venyttely näköjään kannattaa!

Saatiin vastaus muuten sieltä pitopalvelusta siihen kysymykseen, että mitä kaikkea 35e/hlö -hintaan sisältyy. Siihen sisältyy ruuat, plus ruokajuomat (maito, vesi, kotikalja) ja leivät sun muut. Ei muuta. Ei edes astioita. En tiiä kyllä miten normaali tämmönen käytäntö on. Siis juu, tietty tarjoiluastiat sisältyy mut ei muu. Ne pitäs siis vuokrata, ja sit erikseen tarjoilijoiden palkat. Vähän harmittaa, eipä tuo silti varmaan mikään mahdoton hinta oo, mut blaaaah. Pitää vähän laskeskella ja funtsia. Pitäs vielä etukäteen maksaa puolet tuosta pitopalvelusta varausmaksuna...

Mut hei. Vielä palatakseni tähän urheiluhommaan. Oon aivan saakelin ylpeä tän viikon hommista:

Ma: sali
Ti: rugby
Ke: fitness pilates
To: rugby
Pe: sali
La: vapaa
Su: vapaa

Huomisen, perjantain, voin toki vielä ryssiä vaikka miten, mutta vaikka se jäis väliin (ei oo jäämässä), oon megaylpee itestäni!

Pitopalvelut

Ruoka on mun mielestä aika tärkee osa häitä, en kaipaa mitään gourmetruokaa, mutta kyllä sen ruuan pitää hyvää olla. Haluan myös ihan luonnollisesti, että tarjoilijat osaavat hommansa.

Meillä on varattuna tällä hetkellä Pitopalvelu Hupli, jonka valitsin puhtaasti sen kohtuullisen hinnan ja netistä lukemieni kehujen perusteella. Viimeaikoina olen kuitenkin lukenut enemmän ja vähemmän negatiivisia juttuja ko pitopalvelusta liittyen ruuan tasoon sekä tarjoilijoiden ammattitaitoon. Iski vähän paniikki. Ja voi toki olla, että ihan turhan takia.

Päätin kuitenkin pyytää muutamalta pitopalvelulta vielä tarjouksen. Toinen firma kyseli lempiruokia ja toiveita menua varten, kerroin ne heille, ja eilen tuli ehdotus menusta sekä hinta.

Menu näyttäisi tällä hetkellä tältä:

LämminsavulohiKylmäsavulohiRemoulade-kastike (kalalle)Kanacaesar-salaattiVihreä salaatti, salaattikastikeSuolakurkku 

LihapullatPaahtopaisti, punaviinikastikeKeitetyt perunatKermaperunatLämmin kasvisruoka (kasvissyöjille, sis. esim. kasviksia ja tofua) 

Patonki, leviteVesi, mehu, kotikalja
Kahvi

Tämä setti maksaisi 35e/nenä. Kakun ajattelin myös tilata heiltä, ja luultavasti saataisiin se mahdutettua hintaan niin, että kustannukset olisivat 40e per naamari.  Eihän tuossa mitään kauheen erikoisia ruokia ole tai mitään hurjia määriä eri sortteja, mutta mun mielestä tuo vaikuttaa kuitenkin aika herkulliselta.. :) Ja ehkä parempi ettei liikaa kikkaile eri ruokien kanssa, mielummin vähempi ja laadukkaammin tehtynä. 

Miltä menu teidän mielestä näyttää? Onko liian tylsä vai perinteinen mutta herkullinen? ;) 

En tosiaan tiedä vielä, että mitä tuohon hintaan tarkemmin ottaen sisältyy - onko pelkästään sapuskat, vai myös tarjoilijat + astiat yms. Se selviää varmaan pian, infoilen sitten! :) Lisäksi tuli hyvä fiilis tästä pitopalvelusta - kyseessä on kaverini isän serkun ja tämän miehen yritys ja yhteistyö on ainakin tähän asti sujunut ihan erinomaisesti!

Huomenta!

Halusin vaan tulla kertomaan et eilinen salitreeni lihaskivun helpottamiseks ei toiminut ihan sillä tavalla ku olin aatellu. Voi luoja et mulle varmaan nauretaan tänään töissä! Jalat tuntuu ihan tukeilta, pöntöllekkin laskeutuminen on tuskasta :D

Tänään rugbyssa tiedossa taklausten harjottelua. Viime treeneissä ne puhu, että hammassuojat on sellaset mitkä kantsii ostaa aika vikkelästi jos meinaa jatkaa lajia alkeiskurssin jälkeen... Ja jotenki ne mun mielestä viittas sillä siihen, että näissä tänpäiväsissäki reeneissä ne ois ihan hyvät olla. En sit tiiä. Toisaalta aattelen vaan et ei taklaukset voi olla vielä niin kovia, että tarttis. Toisaalta taas en haluis heti ekalla kontaktikerran jälkeen joutua hammaslääkäriin. Mä niin vihaan hammaslääkäreitä...

Hemmetti.

Musta tuntuu, etten muuta tee ku valita. Mut ajattelin valittaa taas vähän.

Mies painaa pitkää päivää töissä, se on ollu siellä nyt 11h ja varmaan tunnin päästä tulee kotiin. Mulla on ikävä. Ja nää 11h päivät ei siis oo mitenkään tavattomia. Mitä sitten, kun mies valmistuu ja rupee tekee ihan "oikeeta" duunia? Nähäänkö me about ikinä? Entä sitten, kun mä pääsen opiskelemaan saati sit valmistun? Tottuuko tähän? 

No joo. Varmasti tottuu ja onhan se toisaalta vaan sijottumiskysymyskin. Virastoissa on paremmat työajat, mut tietenkin valtion leivissä on paskempi palkka ku yksityisellä. Vaikka ei kai voi ajatella, et juristilla ois paska palkka ees julkisella sektorilla. 

Huomenna piti olla päivä ku meillä on aamusta iltaan aikaa vaan toisillemme mut eeei, mulle tuli töistä puhelu et pääsenkö tulemaan enkä sit voinu kieltäytyä. On huono omatunto siitä, että mies tekee paljon töitä ja mä en. Oli siis pakko ottaa se vuoro.  Se on vaan niin hanurista ku ehtii asennoitua ihanaan vapaapäivään ja sit viuh vaan se viedään pois. 

Oon ollu tänään kuitenkin sen verran ahkera, että olin koulussa ja kävin jopa salilla. Luulin, että se auttais rugbyn kipeyttämiin reisiin. Ei auttanu.

Voi helvetti.

Päivän laji: rugby

Voi pojat! Uskaltauduin tänään miehekkeen kanssa rugbyn alkeiskurssin ekalle kerralle! :)) Torstaina uudestaan, sillon taklataan ja on varmaan pakko käydä ostaa hammassuojat ku ne on niin coolit. Hengästyttää vieläkin ja reisiin sattuu, mut oli kyllä superhauskaa ja hyvää porukkaa jnejne! Huomenna jos saisin vääntäydyttyä vielä salille...

Että sellasta tänään!

Mokoma kakkapäämaanantai!

Tää on taas tämmönen himputin tärkee postaus, mutta halusin nyt koota yhteen tämän päivän ja tähän mennessä kertyneet aiheet vittutukselle.

1) Migreeni. Onneks on lääkkeet, jotka auttaa! Paitsi että hei, missähän ne lääkkeet mahtaa sijaita tällä hetkellä?
2) Koulutehtävät. Inspiraatio kateissa, pääkipukaan ei motivoi.
3) Toukkani työt. Taas ne kitisee siellä, että pitäs tehä enemmän duunia! Ei oo totta!
4) Typerät ihmiset. Tästä nyt ei varmaan tarvi sen enempää kertoa, jotku vaan on ihan pellejä!
5) Pitäis siivota. Pelaan tässäkin kohtaa mun päänsärkykortin.

Ei vielä muuta, päivitän tätä listaa sitten vähitellen! ;)

Häärintamalla hiljaista

Eipä oo juu tapahtunut about mitään hääasioiden suhteen!

Eilen saatiin tosin kuulla ilostuttava ilmoitus miehen vanhemmilta (joiden yrityksellä on menny nyt muutaman viikon aikana tosi paljon paremmin ku pitkään aikaan): he lupas auttaa meitä vähintään 2000 eurolla hääjärjestelyissä!! Sanoivat vielä, että enemmänkin antaa mikäli tuon firman kanssa rupee asiat hymyilemään. Oli kyllä aika ihana tieto :) Ja miehen mummokin lupaili auttaa, tuleva anoppi ehdotti, että jos mummo maksais esimerkiks meidän häämatkan... Todettiin kyllä siihen, että reissu jenkkeihin on kyllä sen verran kallis, ettei yks pieni mummeli sitä rupee meille maksamaan :D

Niin joo, ja pistinhän mä tässä yhen tarjouspyynnön pitopalvelusta taas menemään. Kyllä nää asiat vähitellen rupee etenemään... Ei enää montaa päivää, niin on tasan 9kk jäljellä häihin.

Oli muuten aika ihanaa ku juttelin miehekkeen kanssa ja sanoin, että toivottavasti siitä ei sillon keväällä tuntunu siltä, että mä painostan sen naimisiinmenoon jo 2013 ku alunperin suunniteltiin vuotta 2014. Hän vastas vaan, että oli koko ajan toivonut tota vuotta 2013 kun ei millään haluais odottaa! <3

Mut siis joo. PIKKUHILJAA, raapustelen sitten kun on taas jotain kerrottavaa! Nytpä taidan hajottaa pääni koulutehtävien parissa... Mahtimaanantaita kaikille!

Känkkäränkkäpäivä

Päähän sattuu. Alaselkään sattuu. Alaselän kipu säteilee myös vasempaan jalkaan, joten mun vasempaan jalkaanki sattuu. Väsyttää. Kotona on sotkusta.

Mä haluisin mennä kokeilemaan rugbya, mutta pelottaa. En tiiä siitä mitään, ja oon huonossa kunnossa. Kaikki varmaan ärsyyntyis muhun niin nopeesti ku oon niin avuton ja hengästyn hetkessä. Kiinnostais ihan kauheesti, mut pelottaa.

Keikkoja on ollu tänä syksynä paljon vähemmän ku oisin toivonu. En siis pysty säästämään häitä varten ihan niin paljon ku olin suunnitellu. Voi perse.

Miehen duunipaikka on aivan anaalista. Reppana tekee ihan hullusti töitä (osa-aikasena vieläpä), viime viikolla oltiin oltu miehen vanhemmilla yötä ja aamupäivällä miehelle soitettiin et puolen tunnin päästä pitäs olla tekemässä joku juttu. No, otettiin aika lentävä lähtö ja mies ehti ajoissa todetakseen, että ei sitä ois ees oikeestaan tarvittu. Nyt sille valitetaan, että joidenki juttujen pitäs olla jo valmiina ja et ne on sen vastuulla ja sen pitäs sit vaan tehä enemmän töitä et tulis valmista. Tulorajat rupee paukkumaan ja surullista on, et se tulee varmaan menee just sillä jollain 500e yli ja sit pitää maksaa opintotukia takas. Sillä on niin surkee palkkaki vielä et ihan hirvittää.

On vaan niin paha mieli toisen puolesta. Töitä on pakko tehä, uusia töitä on vaikee löytää, mut ei oo kovin siistiä tollanen. Kyllä mun mielestä pitäs riittää, että osa-aikanen tekee kolme vuoroa viikossa, varsinki, ku vuorot venyy aina 10 tuntisiks. Varsinkin, kun sopparissa lukee 2-3 työpäivää viikossa opiskelujen mukaan.

Aivan hanurista nyt kyllä tämän päivän jutut.

Kengät lähestulkoon check!

No ei oikeesti ees lähestulkoon, mutta bongasin eilen netistä ihan täydelliset kengät. Mieskin tykkäs niistä kovasti!

Kyseessä Niinattaren sivuilta bongatut Cathyt, joissa ilmeisesti 8,5cm korko ja täydellinen pitsikuvio! Hintaa kengillä on 129€, joka ei nyt ihan mahdottoman paljon oo - vaikka ajattelin, että kengät on sellanen juttu jossa voisin vähän pihistellä. Toki vaikuttaa asiaan paljonkin se, että onko nuo sitten ihan äärettömän mukavat jalassa vai ei. Jos on, niin kai kenkiin on pakko sitten panostaa ajateltua enemmän ;) Nuo ois vaan jotenkin NIIN mun tyyliset, pitsikuviota myöten. Korkoakin löytyy, mutta ei liikaa.

Pitääpä lähtee joku päivä käymään taas Niinattaressa sovittelemassa... :) Boleroakin voisin kattella samalla, vähän vaan ahdistaa kun pikaisten laskelmien mukaan kengät+bolero tulis kustantamaan about 200€... Nyt pitää vaan tsempata ittensä laihduttamaan, ettei pukua tarttis muuten korjailla vaan pelkkä lyhennys riittäisi, sillon ei kirpasis nuo loputkaan vaatehankinnat ihan niin hirmuisesti!

HUH

No kyllä tää päivä sittenki muuttu ihan mukavaks! Ostetaan kaverilta halvalla lähes uus astianpesukone,  ketutus helpotti ja vastoin kaikkia odotuksia mun löysäilyläskeilypäivä muuttukin ihan hyväks ja lähdin reippaana tyttönä salille!

Mulle on niin iso juttu jo se, että oon nyt kuukauden verran suunnilleen käyny salilla vähintään kaks kertaa viikossa. Pistin ton 2x/viikko itelleni sellaseks minimimääräks nyt alkuun, ihan vaan siks, että saisin nyt käyntiin sellasen kunnon rutiinin ton asian suhteen enkä ahnehtis alussa liikaa asian suhteen koska sit mulle tulee täys stoppi. Ja hyvin oon pitäny kiinni tästä, viime viikolla yllätin itteni painelemalla salille peräti kolme kertaa! :) Ilokseni oon saanu myös laittaa lisää painoja about jokaiseen laitteeseen. En oo arastellu niiden suhteen yhtään, painot on sellaset, että kolmannen sarjan lopussa tuntuu siltä niinku treenattava lihas about tippuis. Tänään tuntu etenki siltä, että persaus irtoo. Ja kohtu repee. Jälkimmäinen vatsalihaksia tehdessä...

Että hyvää illanjatkoa vaan kaikille!

Itku pitkästä ilosta!

Se siitä megahyvästä ja rentoutuneesta fiiliksestä. Astianpesukone (joka on muutenkin ihan paska ja jättää astiat likasemmiks ku ennen koneeseen laittamista) vuotaa. Ja sitä vettä on turvakaukalon ALLA. Voi hemmetin hemmetti mä sanon. Mies oli sitä mieltä, että ostetaan uus veronpalautusrahoilla. Joo-o, tiskaa sinä vaan sitte seuraava kuukaus.

Onni on...

.. tulla kotiin koulupäivän jälkeen, mies on laittanut ruuan valmiiksi ja kattanut pöydän. Hyvän lounaan jälkeen rauhallista istuskelua, vähän Game of Thronesia, bloggailua, kahvia. Mies, joka istuu koira sylissä sohvalla, koira nauttii rapsuttelusta silmät kiinni.

Tästä mä tykkään.

To do

Olin viettämässä eilen iltaa kaasoni ja toisen kesän 2013 morsiamen kanssa. Tällä morsiamella on häät n kuukausi ennen kuin mulla. Oli tosi hauska jutella hääjuttuja kahden ihmisen kanssa, joita ne oikeesti kiinnostaa :) Samalla iski myös pieni paniikki. "Ooksä miettiny jo teijän kakkua?" "Ööö.. no en..", "Mitä juttui oot jo varannu?" "Juhlapaikan, kirkon, pitopalvelun.... No en muuta." ...

Nyt pitäs siis yrittää saada jonkinlainen järkevä to do -lista aikaseks. Ja mielellään ehkä jopa jonkinlaisen aikataulun kanssa... Muuten itseni tuntien jätän kaiken viimetippaan ja tää stressi ei tuu helpottamaan yhtään. Ja sit toisaalta tässä on se, et mä en oikeesti tiiä et miten nää asiat kannattaa priorisoida - miten aikasin esimerkiks joku kampaaja ja floristi ois syytä varata? Vielä ei pitäis olla mitään kiirettä, mutta miten pitkälle voi asian antaa odottaa ilman, että mun haluama kampaaja ja floristi jne on varattuja ja mä jään nuolemaan näppejä? Kampaajan kanssa kyllä voisin ihan silleen reippaasti tosin toimia, koska tiiän minne haluan ja kenen käsittelyyn... Anyways.

Tässä nyt juttuja, mitä ekana tulee mieleen to do -listalle:

- Kutsujen tekstit
- Loppujen kutsukorttien kannen askartelu
- Vieraslistan tarkistaminen
- Omien kenkien miettiminen
- Kampaaja
- Floristi (ja tähän vois vielä lisätä, että pitäs ihan oikeesti miettiä et mimmosia juttuja haluun)
- Hääyö hotellissa?
- Minä ja kaasot hotelliin häitä edeltäväksi yöksi? (tällä nyt ei oo onneks kiire)
- Valokuvaaja
- Mun asusteet
- Sulhasen puku (suunnitelmissa tosiaan oli, et ois ihan perus musta puku johon vois käyttää vähän enempiki rahaa ku tulee sit työpuvuksi sen jälkeen - toisaalta, oon sitä mieltä et smokki ois kans aika cool)
- Paikkakortit
- Kuljetukset kirkolle+juhlapaikalle
- Bändi?

Toki sit on vielä paljon lisää juttuja, mut ne on sellasia mitkä tehään sit reilusti lähempänä hääpäivää. Eniten stressaa ehkä toi valokuvaaja, pitääki ruveta nyt tosissaan ahdistelemaan mun veljeä siitä et mikä sen valokuvaajakaverin meininki on vai pitääkö ruveta ettimään jotain muuta ja miettimään, et miten helkkarissa sen saa ängettyä budjettiin ;)

Taidankin mennä tekemään tästä ihan paperiversion meijän hääkansioon!

Vessakorit

Tuossa kun keittelin aamukahveja, mulla välähti: Vessakorit! Ei oo siis joo mikään originelli idea ja itte oon tän hoksannu foorumeita lueskelemalla. Mut siis, kauan sitten päätin jo, että mä haluan sellaset meidän häihin. Unohdin koko asian ja nyt muistin sen taas! Pitikin sitten heti sännätä tänne höpöttämään vessakoreista ;)

Naisten korista vois löytyä ainakin hiuslakkaa, pinnejä, ponnareita, puuteripaperia ja/tai transparent -sävyistä puuteria, rakkolaastareita, tavallisia laastareita, neula ja lankaa, siteitä ja tamponeita, dödö (suihkutettava toki), parit ihonväriset sukkikset, vanupuikkoja, sakset ja kynsiviila.

Miesten kori onkin sitten täys mysteeri. Hiusgeeliä? En mä tiiä käyttääkö miehet geeliä vai vahaa vai mitä kummaa ne käyttää (mun mies kun ei käytä mitään muotoilutuotteita, pitääkin kysellä bestmaneilta!), sielläkin vois olla rakkolaastareita/laastareita ja suihkutettava dödö, mut mitä muuta!? Mitä miehet tarvii? Ei mitään? :D Kondomit tulee joo mieleen lähestulkoon ekana ku miettii, että "mitä miehet tarvii?", mutta mä en koe niiden sinne koriin laittamista tarpeellisena.

Päänsärkylääkkeitä vois laittaa kyllä molempiin. Suuvettä? Käsirasvaa? Muutama kampa? Hammaslankaa? Hakaneuloja?

Haluisin (kuten aina) olla varautunu about kaikkeen. Pitääkin tehä tässä joku päivä joku fiksu lista tänne molemmista koreista ja niiden sisällöistä ja laskee vähän et paljonko tulee kustannuksia per kori. Mitään hirveitä summia en noihin haluis laittaa ja oonkin tässä koko ajan ollu silleen et eihän nuo jutut paljoo maksa mut toisaalta, sit ku ne halvat hinnat laskee yhteen ni kyllähän sitä kertyy sit ihan kiitettävästi. Ehkä tässäki on syytä muistaa, että oikeesti vieraat pärjää myös ilman vessakoria. Tää on vaan kiva bonus josta ei ihan oikeesti tarvi löytyy kaikkee mahdollista. Vinkkejä otetaan kuitenkin vastaan!

Vähän lähempänä onnistumista!

Sovitin tänään taas vanhemmillani ollessa mun hääpukua ja jee, se menee hitusen paremmin päälle! Vetskariakin saa vedettyä vähäsen kiinni :D ehkä mun salikäynneistä on ollu vähän iloa. Vielä kun sais ruokavalionki paremmaksi, niin jihuu! Ainakin tää pienenpieni esistys sai mut motivoitumaan tähän hommaan entistä enemmän :)

ÄHKY

Tein ison kattilallisen kasvissosekeittoa ja kelasin, et nyt kyllä syön terveellisesti. Mut sit soittikin mieheke joskus kuuden jälkeen ja kysy, että huvittasko lähteä Bottalle pizzalle... Se oli duunissa tehny jotain niille ja ollu tosi kiltti ja sit sille oltiin soitettu et huvittaako tulla ilmaseks pizzalle kaverin kanssa! No kyllä huvitti. Mies vielä esiteltiin päällikölle ja saatiin megahyvää palvelua ja voi veljet että oli hyvää ja kivaa ja mielettömän kiva paikka!

Ei mulla muuta, nyt meen morkkistelemaan ku tuli syötyä. Ehkä ostettiin köyhät ritarit jälkkäriks.

Jännittää!

Mua on ihan oikeesti ruvennu jännittämään häät. Siinä vaiheessa kun tajusin, että nyt on jäljellä reilu 9kk häihin ja että oikeesti tuo jäljellä oleva aika alkaa nyt enää yksnumeroisella kuukaudella kaksnumeroisen sijaan... Oivoi! Siis oikeesti, just oli vielä jäljellä joku 14kk!? Aika on kulunut aivan mieletöntä vauhtia. Oon jatkuvasti ajatellu, että "ei tässä vielä mitään kiirettä oo, aikaa piisaa" ja lykänny asioiden suunnittelua ja tekoa. Jossain vaiheessa on kuitenkin pakko ruveta pohtimaan juttuja ihan tosissaan, tai muuten iskee aivan järjetön hoppu ja paniikki.

Oon tosi ilonen siitä, että ollaan ite aikuismaisesti suunniteltu budjetti ja mietitty säästösuunnitelmat. Samalla oon tosi ilonen siitä, että vaikka vanhemmat haluaakin auttaa, ne ei oo ilmottanut tiettyä summaa millä tulee mukaan. Tälleen suunnitelmat pysyy kurissa, kun ei oo varsinaisesti tietoa, minkä verran sitä "ekstrarahaa" ois tulossa ;) Tässä justiinsa yks päivä esittelin äidille suodatinpussiruusua ja kerroin, että kyllä niistä makeita tulee, mutta on ne myös tosi rasittavia tehdä. Äiti sitten sanoi siihen, että eiköhän nyt voida kuitenkin ihan oikeitakin kukkia hankkia, ei ne niin paljoa maksa :D Eli kiitos äiti ja isi sitten pöytäkoristeista! :) Miehekkeen vanhemmat auttaa myös tosi mielellään, mies on kuitenkin heidän ainoa lapsensa.

Jännityksellä odotan meidän vanhempien palaveria. He kuulemma pitävät nyt syksyllä/talvella jonkun suunnittelukokouksen keskenään, johon me ei tosiaankaan _saada_ osallistua!

Palavereista tulikin mieleen, että meillä ois kans suunnitelmissa pitää palaveri parhaiden miesten ja kaasojen kanssa nyt tän vuoden puolella vielä. Sais ihan oikeesti käyntiin nää hommat! Ja toki hauskat illanistujaiset on aina jees. Meillä kun nää kaasot ja bestmanit kuuluu meidän yhteiseen kaveriporukkaan, ja itse asiassa toinen bm on mun toisen kaason isoveli ;)

Mietin myös, että sitten kun on viinanhakureissun aika, kustannettais bestmanit sulhasen mukaan. Mua ei siellä tarvita, ja se vois olla ihan hauska poikien reissu :) Ja koska oon kovasti suunnitellut, että minä ja kaasot oltais häitä edeltävä yö hotellissa ni pitäähän pojillekin jotain "hauskaa" olla.. :D Viinanhakureissu viroon vs hotelliyö, ihan samaa kamaa! Sit kun vielä keksis et miten nää kaikki iskettäis budjettiin...

Seuraavaks lupaan miettiä kukkia. Ja pöytiä nyt ylipäänsä!

Himputin sottapytty!

Mä en tiedä miks, mutta iski jotenkin näin puoli kolmelta aamuyöllä kiinnostus googlailla hyviä siivousvinkkejä. Oon melkonen sottapytty. Mies on siistimpi ku minä, vaikka se ei vanhemmillaan asuessaan joutunut ikinä ees siivoamaan ite omaa huonettaan. Mut eipä sekään niin kauheesti jaksa siisteyden eteen tehä.

Mä haluaisin oppia siistimmäks. On inhottavaa, kun tekee pahaa joka kerta ku joku tulee yllätysvisiitille. Aina saa hävetä! Yleensä meillä näyttääkin tosi siistiltä vaan sillon, kun tiietään etukäteen, että joku on tulossa käymään. Tai jos on kekkerit. Ja sitä ei tosiaan tapahdu usein..

Eniten ahdistaa ehkä tavaroiden määrä. Siis meillä on ihan järkyttävästi kaikkea roinaa josta me ei vaan jotenki osata hankkiutua eroon. Välillä tulee vimmoja, jollon heitän ihan surutta tavaraa veks - ja silti sitä on vaan koko ajan ihan liikaa. Oon myös aivan järkyttävän huono pistämään tavaroita takasin paikoilleen. Meikkilaatikko on jatkuvasti olohuoneen pöydän alla, vaikkei se sinne kuulu. Tuntuu vaan turhalta viedä se takasin hyllyyn, kun käytän sitä kuitenkin uudelleen seuraavana päivänä. Matkaa sinne hyllylle on kuitenkin se about 4 askelta siitä sohvalta... Ja ne sukat. Sateenkaaren väreissä loistavat nilkkasukat. Niitä on kaikkialla. Miten voi olla niin hankalaa viedä ne sinne pyykkikoriin!?

Yleensä, kun rupeen siivoushommiin, teen vaan kaikkea ihme pikkutarkkaa hommaa. En osaa alottaa siitä yleissiisteydestä, vaan alotan homman esim jonkun korin sisällön järjestelystä. Ja se nyt ei hirveesti vaikuta sen siistin kokonaiskuvan syntymiseen. Ja tietysti siinä käy niin, että kun alottaa tuommosesta, ei sitä pidemmälle oikein jaksa siivota. Sit sulla on se siisti kori ja muualla kämpässä vallitseekin kaaos.

Imurointiakin ois syytä harrastaa pikkasen useammin, koira (vaikka se rääpäle onkin) tuo niin hirvittävät määrät roskaa sisälle. Ja karvaakin siitä irtoaa.

Nyt on ihan hullu inspis siivota, kattellaan sit meininkejä ku oon kotiutunu yötöistä ja heränny unilta ;) Ei varmaan kauheesti kiinnosta enää siinä vaiheessa, kun oikeesti voisin ruveta siivoamaan. Vähän sama, kun että aina on hullu innostus lähtee salille ku on vaikkapa kipeenä eikä oikeesti voi.

Kukkia ja kuoharia!

Yllä se kakkosversio suodatinpussiruususta, on se parempi ku se ensimmäinen :) 

Ja koska kukat vaan on niiiin ihania, nappasin hulluilta päiviltä mukaan kimpun värililjoja, kun aattelin, että ihana sitten tyttöjen skumppaillassa tuoksutella sitä huumaavaa tuoksua mikä niistä lähtee. VÄÄRIN. Ei niistä lähe tuoksua. Joku kenopää on keksiny, ettei värililjat tuoksu. Snadi pettymys, oisin muutenki halunnu valkosia.

blaa blaa blaaaaaa

Ajattelin nyt tehä tämmösen maailman turhimman jaarittelupostauksen. Ihan vaan siks, että mä oon yövuorossa ja mulla on aivan pirun tylsää. Tylsyys on toisaalta ihan jees, vaihtoehtona vois olla myös täys kaaos joka kuulostaa vielä huonommalta vaihtoehdolta ku tylsyys!

Tein sitten kuitenkin vielä toisen suodatinpussiruusun. Olin tehny ekan aika väärin ni siks se oli varmaan niin säälittävän näkönen. Tokasta tuli oikeesti jopa ihan makee! Kuvaa tulee sitten joskus, kun omalle koneelle pääsen :) Edelleen se oli kyllä aika hanurista tehä. Hidasta. Terälehdet putoili ja kukkateippi oli perseestä ku se ei oo niin teippaavaa teippiä ku oikeet teipit. If you know what i mean!

Kuten esim Häävouhotusta-blogissa, on myös täällä havaittavissa sellasta pienehköä hää-ähkyä. En oikein tiiä, mitä tässä nyt seuraavaks pitäs tehä. Kutsuja vois toki askarrella, mutta eipä niilläkään mikään kiirus ole. Jotenki tuntuu vaan siltä, että häihin nyt kuitenkin on vielä vaikka kuinka aikaa ni mitä tässä turhia mitään tekemään. Mä kuitenkin oon loppupeleissä sellanen ihminen, joka tekee kaiken muutamalla rykäsyllä pikkasen ennen määräpäivää. Fiksuahan se nyt ois väkertää ties mitä kaikkee, mutta ei jotenkin osaa. Onneks tapaan toisen kaason huomenna skumppalasillis(i)en merkeissä, sillä on aina jotain ideoita ja kysymyksiä koskien häitä. Ja mä sanon vaan aina "ööö en mä tiiä, en oo oikeestaan miettiny vielä koko asiaa".

Ehkäpä huominen antaa siis vähän puhtia taas hääasioihin! On muuten jännä, miten nyt vasta vähän aikaa sitten oon todella tajunnut, että me ollaan menossa naimisiin alle vuoden kuluttua! Aina kun ajattelen asiaa, muljahtaa mahassa oikein kunnolla. Silleen hyvällä tavalla :) Tuntuu aivan uskomattomalta!

Salikäynti: check!

En ehtinyt aamulla pilatekseen, koska nukuin liian myöhään! Koko päivä meni vähän silleen "no en tiiä jaksanko mennä salille, kattoo nyt". Stockalle jaksoin kyllä mennä, hulluahan siellä oli. Eikä mukaan tarttunut ku kolme orkidearuukkua ja United colors of benettonin sateenvarjo. Stockalta päädyin kuitenkin InterSportiin, jossa kävin vähän bongailemassa treenikasseja. Sellaista en sieltä kuitenkaan ostanut, vaan ostin uudet fitnesscaprit! Ja tietty koska olin ostanut uudet pökät, oli pakko myös lähteä niitä käyttämään. Salille. Ensin pohdin, että pitäiskö sitä alottaa urheilu pitkästä aikaa 45min spinningillä. Päädyin kuitenkin siihen, että se vois olla vähän liikaa, ja päätin lähteä ihan vaan salille. Ihan oli kyllä oikee valinta.

Sillon kun kävin aktiivisemmin salilla ja ryhmäliikuntatunneilla, en kokenut, että mun kunto ois millään lailla parantunut. No, eilen huomasin ainakin sen, että kun ei oo käynyt pitkään aikaan, kunto on ainakin huonontunut ihan pirusti. Oon ihan surkastunut! Jalkaprässissä tuntu jo, että kohta lentää laatta. Ainoastaan alaselkäliikkeen tein niillä painoilla, jotka mun ohjelmaan on laitettu. Vatsalihaksiin laitoin lisää, kuten aina ennenki. Kaikkiin muihin vähemmän. Aika paljonkin vähemmän. Voi tätä häpeää!

Mutta enää ei ihmetyttänyt, kun kävin lopettamassa treenit pömpelillä, johon tiedot siitä kirjautuvat. Oon käynyt salilla viimeks TAMMIKUUN LOPUSSA!? Siis joo, vuokrasin tota korttia kesällä 3kk, mutta siis SILTI. 5kk, kun oon maksanut, enkä oo käynyt. 245e hukkaan. Nyt on siis painetta sekä rahalliselta että fyysiseltä kantilta ottaa itteä niskasta kiinni ja mennä bodailemaan useemman kerran viikossa... Mitähän sitä tänää? Sali? BodyAttack? Pumppi? Sattuu jo nyt joka paikkaan :D

Suodatinpussiruusut

Sadepäivän ratoksi päätin ryhtyä askartelemaan ensimmäisen koekappaleen Martha Stewartin suodatinpussiruusuista. Voi kristus mä sanon, melkeen voisin maksaa ihan oikeista ruusuista, ettei tarttis koittaa väsätä näitä yhtään enempää :D Ehkä toinen ois jo helpompi tehdä ja onnistuis paremmin, mutta on nuo kyllä melkosen työläitä ja ärsyttäviä väkertää.

Tässä vaiheessa olin siis leikannut irti nuo kaavat ja piirtänyt vielä pahville, jotta olis vähän jykevämmät ja kestävämmät.

Ruusu kasassa, kivasti lerputtaa nuo uloimmat terälehdet. Kasaaminen oli hanurista.

Maalaaminen oli kivaa. Ainut vaan, että sit nuo terälehdet rupes lerputtaan ihan huolella. En tiiä jos tuo nyt vielä lisää kuivuessaan jämäköityy, mutta aika karsee lopputulos :D Surullinen ja kuihtuneen näkönen kaveri!

Sellasta askartelua. En näe itteäni ihan pian tekemässä uutta. Kelasin, että näiden kanssa pääsis halvemmalla ja ne näyttäis freeseiltä koko juhlan ajan ja tietty vielä pidempäänkin. Haha, ei ainakaan tää reppana!

Laihtuu laihtuu!

No ei vittu välttämättä laihdu.

Oikeesti hävettää vaan, kun tää menee aina tämmöseks. Siis tää laihduttaminen. Ja tämmösellä tarkotan sitä, että niinku aikalailla perseelleen. "Hyvinhän tässä vielä on aikaa". Se mun inspiraatiokuvakaan ei oikein toimi, kun en sitä halua puhelimestani ikinä kattoa. Pitäs varmaan printata ja teipata jääkaapin oveen ja ulko-oven sisäpuolelle. 

Viime viikon loppu meni kyllä kivasti, siis silleen järkevästi. Syötiin paljon salaatteja, nälkää pidin poissa aterioiden välillä rasvattomilla jugurteilla tai näkkärillä. Mut sit koitti taas viikonloppu. Ja reissu viroon. Tax-free ja tax-freen karkit... Enkä tietenkään käynyt poikien kanssa hesburgerissa syömässä. No myönnän, että kävin, mutta voihan sielläkin syödä salaattia! Mut en siis tietenkään syönyt. Hamppari oli hyvää. Eikä tietenkään tullut sitten miehekkeen vanhemmilla syötyä patonkia aamupalalla jne... Ja karkeistakin pysyin siis jatkuvasti erossa. Yhtään daimia tai nallekarkkia en suuhuni tunkenut. NO EHKÄ TUNGIN. 

Ja nyt oon flunssassa. Taas. Tosin ei oo niin paha ku eilen, mutta en kyllä salille vielä viitti lähteä. Keskiviikkona meen niin saletisti aamupäivällä hot pilatekseen. 

Kunhan tässä nyt saa taas ittensä ruotuun. Mulle on kyllä varmaan vaikeinta se, että jos vähäks aikaa lipsahtaa, jää se kyllä kans helposti päälle. Nyt pitää tosissaan keskittyä tähän touhuun ja koittaa ajatella et vaikka viikonloppuna tulikin syötyä, ei voi ajatella silleen "ihan sama sit tässä vaiheessa ku meni jo vituiksi". Käytiin kyllä ostamassa jääkaappi täyteen ruokaa - kanaa, salaattitarpeita, juureksia kasvissosekeittoa varten ja raejuustoa paaaljon. Tuli hyvä fiilis. Jääkaappi näyttää nyt niin mageelta!

Anteeks kielenkäyttö. 

Oh noes

Cabin in the woods. Voi luoja mikä leffa. Kriitikoiden ylistämä. Haluun ton 1,5h mun elämästä takas.

Ei mul muuta!

Jännän äärellä

Iik mikä päivä! Siis sikäli ei mitään hihihii-jännittävää, mutta isoja ja kivoja juttuja kuitenki.

Ensinnäkin, vietiin tänään paperit hallinto-oikeuteen koskien valintakoelautakunnan päätöstä. Viimiseen asti joo taistellaan puuttuvasta pisteestä! Ja ihan käsi sydämellä voin sanoa, että kyllä mä oon ansainnu sen pisteen ja mun mielestä yks tehtävä on arvosteltu väärin. Päätöstä joutuukin ootteleen sitten tovin, jollain on menny huhtikuuhunki asti...

Toiseksi, saadaan tänää meidän uus auto! Jännää ja kivaa, mutta samalla haikeeta. Ruvettiin nimittäin seurustelemaan sinä päivänä kun mieheke sai tuon nykyisen auton.. ;( ja itse asiassa meillä on tänään 4,5v -päivä, eli viedään rakas Dodge vaihtoon tasan 4,5v sen saamisen jälkeen. Ja mä oon tietty semmonen hörhö, joka inhimillistää autotkin.. No, dodge lähtee yliopistoon ku on niin iso poika ja nissan tulee meille eskariin. Joo, kehittelin tämmösen jutun ettei tuntuis niin pahalta.. :D hullu mikä hullu! Mut on se uus auto kiva juttu, mä en uskalla kauheesti ajaa tuolla nykyisellä ku en nää sieltä mitään ja se on hurjan iso. Plus, sain valita uuden auton värin! Tulee siis ihan uutena, suoraan tehtaalta :)

Oon kyllä aina kelannu, että meidän dodge ois täydellinen hääauto. Ihan just ton historianki takia. Mut eipä onnistu!

Ehkäpä mä uuden auton myötä uskaltaisin ruveta ajelemaan enempi... :)

Diamonds are a girl's best friend

Tehtiin tänään kauan suunniteltu reissu Malmin korupajaan katselemaan mulle vihkisormusta. Oli vähän pettymys. Varmasti heillä on hyvä valikoima jne, mutta omalle kohdalle sattui tosi nihkeä myyjä. Ei sanonut mitään, ei ehdotellut mitään. Ei kommentoinut mitään millään tavalla. Itelle tuli tosi ei-toivottu olo, kattelin vaan kiireellä sormuksia ja oli koko ajan sellanen anteekspyytelevä fiilis. Aika vikkelästi kyllä lähdettiin pois, jäi tosi hölmö olo siitä reissusta.

Päätettiin kuitenkin tulevan miehekkeen kanssa kävästä ytimessä Mikonkullassa, josta mies on mun kihlasormuksenkin ostanut ja jossa kävin kesällä sovittelemassa sormuksia. Mies kertoi jo aikoinaan, että hän sai sieltä ihan mielettömän hyvää palvelua ja itelle jäi sama mieleen kesältä. Ja kyllä, siellä on aivan ihana palvelu! Pyysin ensimmäisenä kesältä mieleen jääneen Tillanderin rivisormuksen sovitettavaksi, mutta joku siinä ei nyt sittenkään iskenyt ihan halutulla tavalla. Myyjä kaivoi nopeasti muita vastaavia esiin ja antoi yhden sovitettavaksi. Se oli TÄYDELLINEN. Katseltiin, soviteltiin ja ihasteltiin timanttisormuksia muutama kappale, mutta se ensimmäinen myyjän ehdottama oli just se, mitä oon ettinyt. Tillanderin sormus sekin.

Ja niinhän siinä kävi, etten sieltä liikkeestä tyhjin käsin lähtenyt! Sormus on tosiaan justiinsa sitä, mitä oon ettinytkin. Siis JUST eikä melkein. Mies vielä lupas, että saan joskus vielä toisen samanlaisen (vaikka sitten joku hääpäivälahja tms), että saan sellaset kihlan molemmin puolin ;) Mutta hyvin tuo vihki menee kaksistaankin tän kihlan kanssa :D Miten maltan oottaa tän vähän alta vuoden...!?

Ja koska oon ihan hätähousu, en malta olla näyttämättä kuvaa tästä kombosta. Alempi on kihla, ylempi tueva vihki :) Yhdeksän timanttia, 18k valkokultaa. Timantit samanlaisia, kuin tuossa kihlassa. Ja kihla on tosiaan kans 18k valkokultaa. Ja budjetissa pysyttiin! Jäi jopa muutaman kympin alle sen rajan (jonka olin kyllä tarvittaessa valmis ylittämään) :)

Aivan mahtavaa!

Häävalssi

Me ollaan nyt päätetty meidän häävalssi :') Tai eihän se mikään valssi ole, mutta kuitenkin!

Niin ihana, Scrubsin kasikauden vikassa jaksossakin soiva Peter Gabrielin Book of Love. Biisi saa mut kyyneliin aina kun katotaan tuo kyseinen kauden finaali ja nuo sanat on ihan mahtavat. Molempia tanssaajia koskettava biisi. Ihana ihana ihana.

Pillejä!

Tilasin perjantaina (14.8.) PackIt - Faster Alice :lta 100 kpl paperipillejä häitä varten. Tarkoituksena iskeä boolikulho ja limpparit karkkibuffan yhteyteen ja siihen sitten jotenkin nätisti myös nämä ihanat pillit. Maksoin tilauksen myös heti perjantaina, eilen tuli sähköpostia, että maksu on vastaanotettu ja tilaus lähetetty. Tänään postiluukusta tipahti tämmöinen paketti...

... jonka sisällä oli tämmöisiä paperipusseja...

... joiden sisällä oli tämmöisiä pillejä...

:)

En osannut valita vain yhtä väriä pilleihin, ja kun nuo tulivat 25kpl paketeissa, sai niitä näppärästi otettuakin useammassa eri värissä. Itse en olisi ehkä virheitä valinnut, mutta mies niitä kovasti tahtoi. Enkä viitsinyt siinä ruveta höpisemään väriteemoista tai muista, ihanaa vaan kun herraa kiinnostaa! Kyllähän ne ovat hänenkin häänsä ja jos vihreät pillit tekevät siitä päivästä hänen näköisensä, niin mikäs siinä!

Toimitus oli siis varsin nopea, tavarat hyvälaatuisia ja kaikki ehjänä. Nyt kun vielä keksis, että minkälaisista ihanista kertakäyttömukeista. Vai tuleeko kertsejä ollenkaan? Niitäkin oli niin ihastuttavia tuolla nettikaupassa. Täytyy vaan pitää huoli, että pillit ei oo sitten liian pitkiä niihin mukeihin. Tai voihan noita toki leikellä lyhyemmiksi, mutta en ehkä mitenkään jaksaisi... :D

Ähky.

Siis huhhuh. Oltiin viikonloppu "maalla", osaksi miehekkeen porukoilla ja osaksi omillani. Ja tulipahan taas syötyä ihan infernaaliset määrät.

Tänään keksin kuitenkin pukeutua hääpukuuni ja pyysin miestä ottamaan kuvan selkäosasta. Siis siitä, missä on selkäperse eikä toivoakaan, että mekko menisi kiinni vetskarilla. Päätin, että se kuva inspiroikoon ja potkikoon mua persauksille salille lähtemisen suhteen. Nyt on pakko ryhdistäytyä.

Ajattelin ensin, että ottaisin kuvat edestä, sivulta ja takaa hääpuku päällä ja postaisin tänne aina välillä, niin näkisitte edistymisen.

Sen jälkeen kun mies otti sen yhden kuvan, päätin, ettei sitä saa nähdä kukaan muu itseni ja mieheni lisäksi. Siis aivan karseeta. Kattellaan sitten, kun mekko menee kii..

Leimoja!

Nyt jaksaa taas innostuttaa :) Katotaan mitä tästäkin tulee!

Lisäys hetkeä myöhemmin:

Eipä tullu juur mittään! Leimasin tohon ekaan testikorttiin tuon kutsu-tekstin ja totesin, että ei sovi tuo leimasinmusteen kultainen väri tohon korttiin :D Ei siinä muu auta kun painella takasin askartelukauppaan tässä joku kaunis päivä ostamaan mustaa vastaavaa. Sydämet kelasin leimata kirjekuoriin. Jea. Tilasin muuten myös paperipusseja ja raidallisia pillejä karkkibuffaa varten, niistä lisää myöhemmin :)

Valtakunnassa kaikki hyvin

Pitkän keskustelun (ja muutamien dramaattisten kyynelien vuodatuksen) jälkeen totesimme, että meillä ei ihan oikeasti ole varaa siihen meidän unelmien juhlapaikkaan. Ja että oikeesti kaikki fiksut on jo varattu. Lähdettiin tosi hiljasina koiran kanssa iltalenkille ja aattelin, että tää ilta meni aivan mönkään.

Jostain kuitenkin tuli yhtäkkiä mieleen karkkibuffet. Mietin miten kivalta se meidän juhlapaikassa (siis siinä, mikä meillä jo on varattuna) näyttäisi. Ja miten hauskaa sitä olis suunnitella ja tehdä hankintoja sitä varten. Tajusin myös, että tuo juhlapaikka on enemmän meitä kuin se, josta oltiin yhdessä haaveiltu.  Tuolla me voidaan toteuttaa itteämme, tehdä kaikkia höpsöjä juttuja, jotka ei modernin kiiltävään ympäristöön välttämättä ees soveltuis. Ja se pihapuoli - se on millanen on, eihän siinä neulasten keskellä niitä kuvia tarvi ottaa. Etuovi on hieno, kirkko on tosi hieno ja vieressä on läjä peltoa. Kyllä niitä kuvauspaikkoja riittää! 

Nyt kun kaikki rahat ei mee juhlapaikkaan, voidaan käyttää sitä rahaa oman näkösiin koristeisiin. Olin vaan jotenkin unohtanut kaiken hauskuuden tästä häätouhusta. Karkkibuffet pelasti. Ja jos se tämmösen mutrunaaman saa kääntymään hymyyn niin veikkaan, että vieraita hymyilyttää myös.

Loppujen lopuks kyse on kuitenkin ihanasta päivästä, jolloin juhlitaan sitä, että me sitoudutaan miehen kanssa meidän hupsuun yhteiseen elämään. Karkkibuffet, photobooth ja tosi rento tunnelma on niin meitä. Kyllä tämä tästä. Nyt on taas hääinnostus käynnissä, kun muisti, että mikä oikeesti on tärkeintä tässä hommassa. Mä meinaan pitää hauskaa tän homman kanssa ;) Ja arvatkaa vaan tuliko tarve lähtee HETINYTPAIKALLA kaupungille tekemään hankintoja...

Yhteenveto: Meijän juhlapaikka on jees, hyvällä tavalla jees. Me saadaan siitä meidän näkönen! Hyvä fiilis! Karkkibuffet on niin must, se pelasti hääfiiliksen. 

Lisää juhlapaikka-ahdistusta!

Eilen illalla juhlapaikka-ahdistuksen myötä kerroin fiiliksistä miehekkeelleni. Hän sanoi miettineensä samaa, ja ruvettiin pohtimaan vaihtoehtoja. Päätimme laittaa tarjouspyynnön erääseen paikkaan, jossa kävimme muutama vuosi sitten syömässä ja silloin jo mietimme, että se vasta olisikin loistava hääjuhlapaikka. Molemmat tiesivät, ettei kannata innostua liikaa liian nopeasti, koska mesta on hyvinkin todennäköisesti kallis, ehkä jopa niin kallis ettei pystyttäisi budjetissa moiseen venymään. Silti innostutti. 

Eipä olis kannattanut. Paikka tosiaan oli kallis. Siis KALLIS. Niin kallis, ettei oo kyllä mitään mahdollisuuksia. Täytyy myöntää, että saatoin tirauttaa muutaman kyyneleenkin siinä vaiheessa, kun asia mulle selvis. Olihan se siis tosiaan odotettavissa, mutta voi piru että silti harmittaa! Suuret tilavuokrat+kalliit ruuat ja juomat = no can do. 

Tänään rupesin kattelemaan muita vaihtoehtoja ja niinhän se on, että about kaikki potentiaaliset paikat on jo varattu. Kulosaaren casinolle pistin tarjouspyynnön ja heti tuli vastaus, että täyttä on juu. Nyt on vähän onneton olo. Ei kai tässä auta muu, kun tyytyä siihen mitä meillä jo on. Tai siirtää häitä. Jälkimmäisestä en oo kovin innoissani. Oon kattonu liikaa telkkaria. Ja selannu liikaa upeita juhlapaikkavaihtoehtoja. Vaikee hyväksyä se tosiasia, että hieno on kallista, ja että jos nyt lähitulevaisuudessa naimisiin halutaan, sitä kallista ei voida saada. Eihän se juhlapaikka se päivän pointti ole. Mutta on se silti iso osa sitä kokonaisuutta, jota niin kovasti odotan. 

Nyt on taas kerätty mukavat angstit jotka ajattelin purkaa siivoamisella. Tai se jää nähtäväksi, että helpottaako vai paheneeko. Adios!

First look

Kaverini oli linkannut Facebookissa TÄMÄN, kyseessä siis kuvakooste hetkistä, jolloin hääpari näkee toisensa ensimmäistä kertaa hääpäivänään.

Aivan ihana idea.

Tämän olen nähnyt useammallakin sivustolla ja tää on oikeesti jotain niin liikkuttavaa! Mä haluan myös tämmösiä kuvia sitten 17.8.2013 <3 

Surullista sinänsä, mutta heti ekana tuli mieleen, että pitääkin tässä alkaa sitten kovasti treenaamaan että näyttäs niin hyvältä, että mies vois vuodattaa muutaman kyyneleen kun näkee mut häätällingissä. Koskakohan opin, että kyllä se musta tykkää just tämmösenä kun olen?

Mutta siis juu asiaan, aivan ehdoton juttu nää first look -kuvat. Valokuvaajasta on ollut puhetta veljen kanssa, hänellä kun on paljon alaa osaavia kavereita. Asia ei vaan oo edennyt oikein minnekkään, kyselen veljeltäni vähän väliä asiasta, mutta ei se osaa oikein mitään sanoa. Vähän iskee paniikki, että jos se heppu kenestä on puhetta ollut, ei pääse/halua pestiä, tulee hirmu kiire hankkia joku muu kuvaaja. Nekin kun taidetaan varata tosi aikasin :S Ja tietty se rahapuolikin hirvittää, veljen kautta kun sais huomattavasti halvemmalla hyvän kuvaajan - ja tietysti jos pitää muualta kuvaaja hankkia, tiedän, että hyvästä pitää maksaa. Ja minähän haluan hyvän. 

Pitikin mennä tutkimaan nuita valokuvaajien sivuja, itkuhan tässä melkeen pääsi kun katseli niitä kaikkia ihania kuvia. Millähän sitä sais venytettyä budjettia, että sais kustannettua n 1500e valokuvaajan..? Ja ei, tämä nyt ei ole sellaista "hyi saakeli et kuvaajat pyytää kohtuuttoman paljon rahaa!" ;)

Ihan jees?

Mua on ruvennut huolettamaan nää omat hääsuunnitelmat. Siis en tiiä mikä tässä nyt mättää, mutta on sellanen olo että juhlapaikka on "ihan jees", koristeluideat on "ihan jees" jne. Ja jostain syystä mulla on käsitys, että häiden pitäs olla ihan uskomattoman upeet joka kantilta tarkasteltuna, juhlapaikkana tietysti joku about linna joka on järven rannalla ja rannalla on valkosta hiekkaa silmänkantamattomiin. Niin, sisätilat olis tietty aivan käsittämättömän hienot, kaikkialla kukkia, pöydät olis pyöreitä ja tuoleissa olis huput.

Miten päästä yli tästä fiiliksestä? En tiedä oikein, että pitäskö tässä nyt kuitenkin tehdä jotain muutoksia esim juhlapaikan suhteen vai tyytyä vaan siihen mitä nyt on varattuna ja luottaa siihen, että siitä päivästä  tulee anyways täydellinen.

.. Mutta kun se piha ei oo kauheen nätti. Ja se paikka on keskellä metsää. Siis ihan oikeeta metsää, siinä on kuusia ja mäntyjä ja saakelin mustikanvarpuja. JA NEULASIA. Naapureitakin on aika lähellä. Pakko mun on myöntää, että ei se oo yhtään sellanen ku oon aina ajatellu häiden vastaanottopaikan.

Oispa paljon enemmän rahaa. Ja oispa tän tajunnu aikasemmin. En oikein jaksa uskoa, että mitään järkevää hyvällä hinta-laatusuhteella varustettua juhlapaikkaa on vapaana enää tässä vaiheessa. Ja kirkkokin meillä on jo varattuna, juhlapaikan pitäs olla järkevän matkan päässä kirkosta tai sitten pitäs saada jostain muusta kirkosta aika. Neki on varmaan varattu jo. En mä tiiä :( Inhoon tätä oloa!

Yes please! Jos tuommosesta sais ees jonkun itä-/länsisiiven.. *drool*

This is why I love you

Sinulla on maailman kilteimmät kasvot. Ystävälliset silmät ja täydellisen suora nenä. Ihan totta! Olet minulle juuri sopivan pituinen ja sylissäsi on maailman turvallisinta olla. Olet älykäs, huomaavainen ja aivan uskomattoman hauska. Päivät, jolloin ei ole mitään tekemistä, muuttuvat hauskoiksi seurassasi. Jos nauru pidentää ikää, meille tulee hirmuisen pitkä elämä yhdessä - varo vaan! Pidät ystävistäni ja ystäväni pitävät sinusta. Kaasoni kertoi kerran kaverilleen, kuinka olen menossa naimisiin maailman ihanimman miehen kanssa, ja että olemme match made in heaven. Se lämmitti mieltä. 

Saat minut uskomaan itseeni. Ilman sinua, en olisi varmasti koskaan uskaltanut tavoitella unelma-ammattiani ja huomannut, että olen oikeasti fiksumpi kuin olen ikinä osannut edes kuvitella. Tarjoat minulle turvaa ja unelmia tulevaisuudesta. Parasta niissä unelmissa on se, että kaikki niistä voi käydä toteen. Olet se järjen ääni, jota tämmöinen huithapeli kaipaa. Et silti koskaan tyrmää ideoitani, vaikka ne olisivatkin välillä vähän pönttöjä. Olet hyvä lohduttamaan, vaikka se välillä varmasti tuntuukin suossa tarpomiselta. Olet kärsivällinen kanssani. Tiedän, että sitä tarvitaan välillä yli-inhimillisen paljon kanssani. 

Ja koskaan, siis KOSKAAN minun ei tarvitse pelätä, että oikuttelujeni seurauksena lähtisit. Rakastamme yhdessäoloa, mutta ymmärrämme myös sen, että molemmat tarvitsevat omaa aikaa ja omia harrastuksia. Välillä erossa oleminen tekee yhdessäolosta entistä hauskempaa.

Olet täydellinen. Olemme täydellisiä yhdessä. 

Tähän loppuun on vielä pakko kopioida pätkä Esko Valtaojan Ihmeitä -kirjasta, jonka mieheni yksi ilta luki ja en tiedä miksi, mutta kyllä siinä pieni tyttö nieleskeli kyyneleitä - oli se vaan jotenkin niin hirvittävän koskettava hetki, ja nyt olen tämmösessä liikkis-mielentilassa kun kirjoittelin noita juttuja rakkaastani.

"... Minullakin on tähteni, tai oikeastaan monta tähteä, mutta en voi nähdä niitä; ne katosivat kosmosta järisyttävissä leimahduksissa yötaivaalta jo monia miljardeja vuosia sitten. Minun tähteni eivät johdata eivätkä opasta minua; minä olen ne, tai paremminkin se, mitä niistä on tullut. Minä voin elää ja rakastaa, luoda ja ylläpitää elämää, koska niin moni tähti on kuollut puolestani. Tähdet ovat lähempänä minua kuin kukaan myytinkertoja, itämaan tietäjä tai astrologi olisi ikinä osannut aavistaa: ne ovat tässä, kämmenelläni, kämmenessäni. Olen isäni ja äitini lapsi, mutta myös tähtien lapsi." - Esko Valtaoja

Brunssisunnuntai

Kävästiin tänään tulevan miehekkeen kanssa elämämme tokalla brunssilla. Eka kerta koettiin, kun juhlittiin kavereiden kanssa mun synttäreitä. Silloin suunnattiin Fazerille, joka oli kyllä aika mahtava - miinukset vaan siitä, ettei ollut lämpimiä sapuskoita tarjolla (mä niiiin rakastan pekonia...) :D Tänään käytiin Kiilassa, joka osoittautu myös sen melkein 20e/nenä arvoseks! 

Yritin eilen illalla tehdä pöytävarausta täks päiväks Dylaniin, mutta se oli varattu täyteen. Myöhään eilen illalla laitoin mailia Kiilaan, että josko vielä onnistuis pöytävaraus heti klo 11:00. Ne ei (yllättäen) vielä sillon illalla vastanneet mitään, mutta ei tullut mitään infoa myöskään aamulla/aamupäivällä. Homma ei onneks kaatunut siihen, että en tehny pöytävarausta etukäteen (vaikkakin suosittelen lämpimästi sen varauksen tekemistä). Oltiin muutama minuutti ennen paikan aukeemista siinä ovilla muutaman muun ihmisen kanssa oottelemassa. Tiskillä selvis, että se pöytävaraus ei tosiaan ollu tullu läpi, mutta onneks siellä oli muutamia pöytiä niille joilla ei ollu varausta. Oli kyllä ihan mahtavaa, että lähettiin niin ajoissa liikenteeseen, muuten ois voinu käydä niin ikävästi ettei tilaa ois ollu kun saavutaan paikalle!

Ruoka oli tosi herkullista ja siellä oli myös sitä ihanaa ja paksuunnuttavaa pekonia ;) Ei voinu kyllä valittaa mistään sapuskasta. Jälkkäripöytäkin oli mainio, vaikka siinä vaiheessa alkokin olee jo kohtalaisen etova olo.. :D Miinusta on kyllä pakko antaa mehukannuista. Aivan helkkarin painavia ja kahvattomia, mä en oikeesti uskaltanu nostaa mokomaa yhellä kädellä ja välillä oli vaikee saada laskettua lautanen siks aikaa alas et saa juoman kaadettua :P Mut pientähän tuo. Namia oli! Kuvia tajusin ottaa vasta siinä vaiheessa, kun syömistahti oli hidastunu jälkkäreiden kohalla ;)

Tän alimmaisen kuvan otin ihan vaan siks et siinä näkyy vähän tollasta baarijakkaraa jollasilla istuttiin. Tuo reikänen juttu joo. Oli tosi mukava, mut oli aika karua mättää pekonia ja kakkua naamariin ja tajuta  kuinka kivasti hanuri pursuaa noista rei'istä ulos... :D Toivottavasti se karmiva näky ei paistanu kaikille / kukaan ei tajunnu kattoa... Joo, mites se häitä varten laihduttaminen?

Matkalla brunssille oli jo vähän kurja olo ja paheni vaan koko ajan, aivastutti jatkuvasti ja paleli jne. Nyt oonki sit kotona haalari päällä ja viltin alla värjöttelemässä, migreenilääke napattu yli tunti sitten mut ei mitään vaikutusta mokomalla :/ Ei kai tässä auta ku lepäillä ja koittaa ehkä ottaa pienet unet jossakin välissä. Nyt kuitenkin teetä ja mun yhtä lempparisarjaa telkkarista, Scrubsia nimittäin! Hauskaa sunnuntaita kaikille :)

Koskaan en oo mitään ostanut!

Pyh! Nyt on tullu käytettyä rahaa kyllä aika huolella, mutta mun mielestä varsin järkeviin juttuihin! Ja vähän on kans tehty ite, vanhasta uutta ja paljon kivempaa :) Nyt kun ei oo mitään tapahtunut häärintamalla, voisin vähän esitellä näitä uutuuksia ja "uutuuksia". Hääaiheisia postauksia luvassa kyllä myös, älkää huoliko!

Tässä siis meidän tietokonepöytänä toimiva Lundia-hyllykkö, joka hiottiin ja lakattiin valkosella kalustelakalla :) Kyllä siinä oli puuhaa, muutama päivä vierähti ku hiottiin (hiomakoneella kyllä) ja laitettiin kolme kerrosta lakkaa. Tykkään kyllä kovasti lopputuloksesta, en oo oikein ikinä tykänny noista männyn värisistä Lundioista, ei oo jotenkin oikein sopinut muuhun sisustukseen. Hitsin hyviä hyllyjähän nää on, enkä millään haluais ostaa tilalle jotain ikean settejä. Nyt kun sais vielä aikaseks tehä nuo kolme muuta pätkää... "Innolla odotan". Hyllyllä komeilee myös yks niistä mun tilaamista paperilyhdyistä, on ihan täydellisiä ja pistän tässä lähipäivinä tilaukseen myös isompia ivoryn värisiä. 

SITTEN. Suurin ostos nyt viimeaikoina oli uus tietokone. Pistettiin tilaukseen miehekkeen kanssa Apple storesta, saatiin hyvät alet ku tilattiin lyyran kautta. Tätä on pohdittu pitkään ja hartaasti, molempien läppärit alko vetelemään viimesiä ni pakkohan se oli tehdä. Perjantaina iltapäivällä tehtiin tilaus, eilen UPS-mies toi sen ovelle :)

Kyseessä siis Applen MacBook Pro 13" näytöllä. Aivan mahtava vehje! Kummallakaan meistä ei oo aikasemmin ollu macia, joten pelotti vähän et kuinka hankalaa on opetella käyttämään windowsien jälkeen. Olihan se alussa vähän semmosta pööpöilyä, mutta nopeesti tän kyllä oppi. Ja onhan tää silleen kyllä aika pirun hyvän näkönen - tällä seikallahan ei ollut mitään merkitystä, kun mietittiin, millanen kone hankintaan.. Juuei.. 

Kosmetiikkapuolen ostoksia tein myös tässä yks kaunis päivä, kun kaipasin epätoivosesti uutta naamarasvaa. En tiiä miten oon onnistunu, mutta kun toinen rasva oli loppunut, olin tietty kadottanu toisen. Stockalta tarttu mukaan Lumenen Vitamin C+ Heleyttävä 24h kevytvoide sekä kehuttu Vitamin C+ Heleyttävä BB-voide sävyssä 01 light. Molempia oon käyttänyt nyt pari päivää ja oon kyllä tykänny kovasti! BB-voide on just oikeaa sävyä ja tasottaa ihoa todella kivasti. Oma iho on kuitenkin sen verran hyvässä kunnossa, ettei se kaipaa juuri muuta kun pikkusen vaan tasottelua :)

Tässäpä nyt nää tärkeimmät, käytiin kyllä kans ikeassa hakemassa uudet verhot olkkariin ja makkariin. Ehkäpä yritän tehdä tässä joskus taas jotain hääaiheisia ostoksia, esim kenkiä vois käydä kurkkaamassa... :) Hauskaa torstain jatkoa kaikille, mulla tiedossa tänään siivouspäivä!

Jumi

Mä en oikein tiiä et mitä tässä nyt pitäs häihin liittyen tehä. Mikään ei tunnu ajankohtaselta! Joku päivä pitäs käydä miehekkeen kanssa kattelemassa mulle sormusta, mut eipä juur muuta oo tullu mieleen. Aikaahan on vielä ihan ruhtinaallisesti. Tällä hetkellä on varattu/tehty/hankittu/muuten vaan hoidettu

- kirkko

- juhlapaikka

- pitopalvelu

- DJ

- osa paperilyhdyistä

- kutsukortin ensimmäinen versio (jossa varmaan pitäydytään)

- hääpuku

- vieraslista

Jotenkin mä en vaan kykene keksimään, että mitä tässä nyt vielä pitäs/vois tehdä. Valokuvaajaa oon kyselly veljeltä, sillä on paljon valokuvaajakavereita. En vaan oo oikein saanu irti vielä mitään konkreettista, ehkäpä lähiaikoina!

Tuntuu, että oon ihan jumissa näiden kaikkien hääjuttujen kanssa. "Normielämä" on kans tällä hetkellä aika stressaavaa ja rahaa palaa luvattoman paljon muihin ku hääjuttuihin. Voi höh oikeesti. Missä mun ihana hääsuunnittelufiilis :(

Vuosi!

Tasan vuosi häihin :)) tänään aamulla oli kello herättämässä vähän ennen klo 9 jotta päästiin heti ysiltä soittamaan ja varaamaan kirkkoa. Siunaustilaisuus siis tasan vuoden päästä, klo 15:00 <3 pikapostaus puhelimella, myöhemmin lisää!

Ei aivan jumpin...

... Mutta ihana kuitenkin! Ostin siis muistaakseni viime keskiviikkona Seppälästä collegehaalarin! Tokihan olisin halunnut ostaa jumpinin tai jonkun piece of norwayn kun niitä saa niin sairaan kivoilla kuoseilla, mutta päädyin nyt tähän reilusti halvempaan vaihtoehtoon. Ihan kelasin vaan sitä, että tällä tulotasolla on tyhmä maksaa +100e vaatteesta, jota ei varppina käytä missään muuta ku kotona.

Haalari näyttää siis TÄLTÄ, on tuo pinkki versio tuolla ällöllä CHILL OUT -tekstillä. Se printti on ihan pönttö, mutta pinkki nyt veti enempi puoleensa kuin harmaa. Ja pöntöstä tekstistä huolimatta tuo on aivan ihana. Mies just naureskeli, että eilinen tais olla eka päivä haalarin ostamisen jälkeen, kun en sitä oo käyttänyt! Yhden yönkin vetelin sikeitä uppoutuneena haalariini. En tiiä mitään parempaa tällä hetkellä, kun pehmoinen haalari, sohvan nurkka ja muumit. Voi olla, että tuo kombo on tiedossa huomenna (tai siis tänään), kunhan pääsen yövuorosta veks!

Oma versioni on kokoa M (siis ihanaa, koskahan viimeks oon ostanu jotain muuta ku L tai XL...) ja tosiaan, vaikka normaalisti vaatekoko on isompi, on tuo ihan mainion kokonen. Ja lämmin. Ja ihana. Ja pehmoinen. Edelleen. Että tervetuloa vaan kylmä ja kakka syksy, OON VALMIS. Bring it on. Tai ei ehkä ihan vielä.

Sellasta siis joo, 8h töitä takana ja 7h edessä, pahoittelen sekavaa tekstiä! On muuten viiminen yövuoro kesätöissä, wohoo!

Ja nyt jotenkin kusee nää tekstikoot. Toivottavasti ei näytä ihan karseelta.

Laihdutus ennen häitä

Asia, jota oon miettinyt paljon, on laihduttaminen ennen häitä. Pitäiskö laihduttaa? Koska laihduttaminen pitäis todella alottaa? Tuunko mä onnellisemmaks, jos laihdutan? Näytänkö sikana paremmalta hääpäivänä? 

Mun mummokin oli kysyny mun äidiltä kun kuuli, että oon ostanut jo nyt hääpuvun, että "nyt jo, eikö se meinaa laihduttaa ennen häitä?"... Kohtalaisen ikävä kommentti, eiköhän se oo ihan mun oma asiani, haluanko edes laihduttaa ennen häitä vai oonko tyytyväinen itteeni tämmösenä, kun olen? Ei muiden pitäis laukoa tuommosia kommentteja, muiden pitäs vaan kysellä et millasen puvun ostin! 

Varasin Niinattaren ompelimoon ajan tän kuun lopulle, että katottas mekkoon se nyöritys. Mä nyt kuitenkin rupesin miettimään, että onko MITÄÄN järkeä vielä tässä vaiheessa alottaa noita muutostöitä, ei tässä mikään hoppu oo eikä niillä vuotta mee nyörien tekemiseen... Sillon tässä ois paremmin aikaa kattoa, että tuleeko tästä laihduttamisesta nyt mitään ja pääsisinkö jopa sellasiin mittoihin, että saatas puku ihan vetskarilla kii, ettei tarttis ruveta ees pistämään niitä nyörejä sinne. Säästäisin aika paljon rahaakin siinä. Aluks olin sitä mieltä, että ihan ulkonäkösyistä haluun ehdottomasti nyörit, mutta on se vetskari ja rivistö valkosia pieniä nappejakin tosi kaunis. 

Oon nyt kuitenkin siinä tilanteessa, että painan tällä hetkellä toki paljon, mutta silti vähemmän ku AIKOIHIN. Oon päässy mun yhen maagisen painorajan yli - sellasen rajan, josta tuntu etten pääse ikinä ohi. Ehkäpä tästä nyt kuitenkin sitten tulis jotain!?

Unelmieni hääpuku

Kävin kahden kaasoni kanssa tiistaina Niinattaressa etsimässä hääpukua. Tästä alkaa jo tämmönen what are the odds -meininki - kysyin vaan yks päivä, että koska kävis, ja kaukana kaukana itäsuomessa asuva kaaso ehdotti tiistaita. Mulla sattu olemaan tiistai vapaana, joten oli mun puolesta OK. Toinen kaaso sano olevansa maalla sillon, mutta päättikin tulla aikasemmin pois, kun siellä vaan sato ja oli keljua. Mahtavaa!

Niinattaressa oli jälleen kerran ihana palvelu ja nyt tokaa kertaa sovittamaan mennessä ties jo mitä ettiä. Tällä kertaa kattelin kyllä kokolappuja ja auttamattomasti liian pienet jätin suosiolla rekkiin. KAIKKI mekot meni päälle! Löyty aika paljon hyviä vaihtoehtoja, tässä muutama kuva!

Tää mekko oli sellanen "ihan kiva", mutta ei sitten kuitenkaan. Selässä oli vetskari jonka oisin ehdottomasti halunnut vaihtaa nyöreihin. Tosi kevyt mekko, ehkä vähän.. Liiankin kevyt omaan makuun? Merkkiä tai mallia en muista. Tai siis TIEDÄ.

Tästä tykkäsin. Toi helma oli ihana, mekko ei siis normaalisti oo noin kiiltävä. Kuvat otettu salamalla, joten vähän vääristää :) Yläosa oli kiva, samaten helma oli tosi kiva. Mut kuten kaasokin totes, toi yläosa näyttää sit kuitenkin jotenki liian raskaalta ja massiiviselta. Ja sikäli onneks tästä ei tullu se "the dress", oli meinaan muistaakseni n 1200e...

Viimeiseksi kuva mun elämäni mekkorakkaudesta. Tän ollessa vielä rekissä siinä kopin eessä mietin, että toivottavasti toi sopis mulle, toi on NIIIIN nätti. Pistettiin päälle, jäi auki selästä ku oli liian pieni. Marssin peilin eteen ja molempien kaasojen suut loksahti auki. Siinä oli kaikkea: vinoja laskoksia (vai mitä noi nyt on), pitsiä, kaunis laahus... Tää mekko ampas suoraan ykköseks. Myyjä mietti, että saakohan tohon laitettua nyörit vai onko siltikin liian pieni. Soitti ompelijan paikalle jonka kanssa ne tutki ja vääns ja kääns ja lopulta se totes, että onnaa kyllä! Ennen ku ehdin edes kysyä, myyjä sanoi, että puku oli tosiaan siitä 500e -rekistä, eli sitä ei siis voi tilata edes enää sitten suurempana kokona. Tolla lauseen lopulla ei ollut mitään väliä enää siinä vaiheessa, kun ompelija oli antanut hommalle siunauksensa. 500e!? Melkeen tonnin puku! Tää kruunas kyllä koko homman, oli jotenkin aika epätodellinen olo. Kysyin kaasoilta, että voinko mä jo nyt hankkia itelleni hääpuvun vai pitäskö vielä sovitella (tuota kun ei voinut varata) ja ne oli ihan sitä mieltä, että jos nyt kerran se unelmien puku löyty tämmösellä hinnalla ni EHDOTTOMASTI osta pois. Ja niinhän mä sitten tein!

Tuossa myyjä pitää sitä takaa kiinni, joten ei istu joka kohasta ihan niinku pitäs. Toisin on tilanne sitten, kun saadaan tohon nyörit! Kuva otettu salamalla, ei livenä kiillä noin paljon!

Tässä vielä lähikuvaa (puhelimella otettu, sori huonosta laadusta) yläosasta.

Että semmonen upeus! JA SE LAAHUS. Siis niin upea oikeesti, siitä tulee kuvia jahka pukuun saadaan nyörit ja saan sen kunnolla päälleni :) Ompelijalle on varattu aika 31.8., eli joskus sen jälkeen saan sitten tuon kunnolla istuvaksi. Ompelijalla tulee  nyörien laitto (+lisää luita yläosaan), lyhennys ja laahuslenkki kustantamaan 250e. Vannealushame 50e. Puku itessään 500e. Eli yhteensä nää hommat 800e, budjetissa olin varautunu maksamaan hääpuvusta juuri tuon 800e! Eli sikäli ihan jees, että tuohon sain mahdutettua sekä puvun, että alushameen ja ompelutyöt.

Niinatarta en voi ku jälleen kehua ihan hurjasti, sovituksessa auttanut nuori nainen oli aivan mielettömän ihana ihminen ja osas hommansa! Ehdotteli pukuja ja jotenkin oli tosi läsnä siinä koko tilanteessa. Ja vielä se, että sain heti tietää, onnistuuko nyörien laitto tuohon unelmapukuun. Ompelimo kun on ihan viereisen oven takana. Ja seuraavana päivänä kun hain puvun kotiin odottamaan omeplimoreissua, sain jälleen todella sydämellistä palvelua :) Oli kyllä ihanaa, että juuri Niinattaresta löytyi the dress!

Pakko vielä lopuksi myöntää, että oon jo kaks kertaa tuon puvun kotona ollessa (eli siis niinä kahtena päivänä, kun tuo mulla on kotona ollut..) pyytänyt tulevaa miestä avuksi ja pujottautunut tuohon kangasvuoreen. En haluis ottaa sitä ikinä pois! Ja pakko sitä on ainakin muutaman kerran päivässä ihan vaan käydä ihailemassa :) Mietin ekalla sovituskerralla, että tuleekohan sitä sellasta "this is the one" -fiilistä ollenkaan mekko-ostoksilla, mutta kyllä se tuli. Ihana, ihana, ihana!

Niin joo, mekko on merkkiä Tia, mallia 5258 ja väriltään pale ivory.