Känkkäränkkäpäivä

Päähän sattuu. Alaselkään sattuu. Alaselän kipu säteilee myös vasempaan jalkaan, joten mun vasempaan jalkaanki sattuu. Väsyttää. Kotona on sotkusta.

Mä haluisin mennä kokeilemaan rugbya, mutta pelottaa. En tiiä siitä mitään, ja oon huonossa kunnossa. Kaikki varmaan ärsyyntyis muhun niin nopeesti ku oon niin avuton ja hengästyn hetkessä. Kiinnostais ihan kauheesti, mut pelottaa.

Keikkoja on ollu tänä syksynä paljon vähemmän ku oisin toivonu. En siis pysty säästämään häitä varten ihan niin paljon ku olin suunnitellu. Voi perse.

Miehen duunipaikka on aivan anaalista. Reppana tekee ihan hullusti töitä (osa-aikasena vieläpä), viime viikolla oltiin oltu miehen vanhemmilla yötä ja aamupäivällä miehelle soitettiin et puolen tunnin päästä pitäs olla tekemässä joku juttu. No, otettiin aika lentävä lähtö ja mies ehti ajoissa todetakseen, että ei sitä ois ees oikeestaan tarvittu. Nyt sille valitetaan, että joidenki juttujen pitäs olla jo valmiina ja et ne on sen vastuulla ja sen pitäs sit vaan tehä enemmän töitä et tulis valmista. Tulorajat rupee paukkumaan ja surullista on, et se tulee varmaan menee just sillä jollain 500e yli ja sit pitää maksaa opintotukia takas. Sillä on niin surkee palkkaki vielä et ihan hirvittää.

On vaan niin paha mieli toisen puolesta. Töitä on pakko tehä, uusia töitä on vaikee löytää, mut ei oo kovin siistiä tollanen. Kyllä mun mielestä pitäs riittää, että osa-aikanen tekee kolme vuoroa viikossa, varsinki, ku vuorot venyy aina 10 tuntisiks. Varsinkin, kun sopparissa lukee 2-3 työpäivää viikossa opiskelujen mukaan.

Aivan hanurista nyt kyllä tämän päivän jutut.