Nyt on viimeaikoina tullut ihan hirvee innostus ja odotus häiden suhteen. Yöllä yritin miettiä miltä tuntuu olla naimisissa, herätä häiden jälkeisenä aamuna upeasta hotellihuoneesta ja tajuta, että on ihan oikeasti rouva L. Perhosethan siinä rupes mahassa lentelemään, voi että! Aikalailla 1,5kk jäljellä aikaa tuohon jännittävään päivään. En tajua miten tää aika on voinut mennä näin nopeesti, justhan oli vielä joku 1,5 VUOTTA aikaa suunnitella!
Asiat on edenneet järjestelyjen suhteen ihan mukavasti. Ensimmäisestä kukkakaupasta josta kukkia kyselin, sain sen verran sekavan vastauksen tarjouspyyntöön (siis siinä ei oltu ollenkaan huomioitu mun toiveita, kerrottu esimerkiksi siitä, onko leinikkejä saatavissa elokuussa vaikka sitä mailissa kysyin jne), etten ryhdy tässä asiassa heidän asiakkaakseen. Kävin kysäsemässä hintoja lähestulkoon naapurissa olleesta kukkakaupasta muutama viikko sitten (onneksi kävin, he jäivät kesätauolle pari päivää tuon jälkeen ja palaavat lomalta vasta 5.8!) ja siellä oli niin ihana nainen miettimässä mun kanssa näitä kukkajuttuja, että toivoin vaan koko ajan ettei kukat siellä ole mitenkään överikalliita. Hän laittoi mailitse heti seuraavana päivänä hinta-arvion, joka oli loppupeleissä aika samaa luokkaa kuin ensimmäisessä kaupassa. Sovimme, että palaamme asiaan tuolloin elokuun viidentenä päivänä jolloin kukkien hinta tarkentuu ja tarkemmat yksityiskohdat katsotaan läpi. Tulee niin hyvä mieli tukea tommosta pientä perheyritystä, joka sijaitsee samassa korttelissa!
Kukka-asia on siis aikalailla check, niin pitkälle kuin olen vaan voinut asian hoitaa.
Juhlapaikalle tulee viirikoristelu, niitä tulee roikkumaan katossa olevista poikittaisista parruista ja toinen pää kiinnitetään aina seinään. En nyt tietenkään löytänyt hyvää havainnollistavaa kuvaa näin pikapikaa, mutta koitan myöhemmin uudelleen! Sekaan pistetään roikkumaan pienempiä oransseja ja suurempia luonnonvalkoisia paperilyhtyjä, pyrin saamaan ainakin osaan valon :) Viirikoriste tulee myös piristämään meidän pöytää. Viirit tehdään erilaisista kankaista, eri oranssin sävyjä, valkoista, kermaa yms. Vähän jo ennätin stressaantumaan siitä, että missä himputin välissä rupeen tommostakin juttua miettimään - onneks mulla on ihana äiti ja ihana pikkusisko, jotka lupautuivat kyhäämään viirikoristeet! Pikkusisko tekee myös meidän pöydän taakse seinälle koristeen kukista, jotka hän itse vääntää omin pienin kätösin paperista.
Viirit on siis check.
Tai ainakin näppärästi delegoitu muualle. Itsehän olen maailman huonoin delegoimaan, joten oon tästä tosi ylpeä! Äiti ja isi oli myös ihania ja kävi ostamassa IKEAsta kynttilänjalkoja (niitä, jotka voi kääntää ja käyttää joko pitkälle kynttilälle tai tuikulle) ja niistähän en myöskään löydä kuvaa vaikka kuinka yritin ikean sivuilta kalastella. Enkä muista mallin nimeä. Keksin tosin aika paljon muita juttuja, joita voisin IKEAsta käydä ostamassa häitä varten. Shiiiiit... Anyways,
pöytien tuikkukupit ja tuikut on check.
Hääpuvun korjausompelua varten sain kans varattua muuten ajan, 7.8 meen sinne Niinattareen keikistelemään ja toivomaan, että puku saadaan istumaan täydellisesti nyörityksen avulla :) Tulipa tästä mieleen, että pitäs sisäänajaa hääkengät... Kuitenkin,
hääpuvun korjausompelun ajanvaraus - check.
Tienvarsikylttien tekeminen ja viinanhakureissun varaaminen delegoitu onnistuneesti eteenpäin.
Seuraavaks ois varmaan ohjelmassa boleron metsästäminen (mä en kestä sitä, että mun selkäläskit näkyis kaikkialle!), miehen liivin ja skrakan ostaminen (kunhan sopivat ensiks löytäis) ja valokuvaajaan yhteydessä oleminen. Pitäs vähän tiedustella hänen aikatauluaan ko päivältä, että ennätettäiskö ottaa first look-kuvat ja potretit täällä helsingissä ennen kirkkolle siirtymistä. Kaivari ois kuitenkin tossa ihan vieressä ja siellä ois ihan sairaasti hyviä kuvauspaikkoja! Pitääkin mennä tekemään koiran kanssa joku päivä vähän tarkempaa tutkimusta :)
Hyvin etenee siis, ei vielä mitään paniikkia! Tuli kyllä nyt niin saakelin kuvaköyhä postaus, että vähän hävettää. Laitan tähän loppuun piristykseksi kuvan synttärilahjasta jonka sain mieheltä - mun mielestä tää kertoo jo siitä, että mulle on tulossa aika loistava aviomies. Hän on oikeesti kuunnellu taas kaupungilla pyöriessämme mun löpinöitä ja hehkutuksia ties mistä tavaroista! Toi on nimittäin JUST sellanen josta oon salaa haaveillu mut jota en ois ikinä ite raaskinu ostaa. Joulunahan hän antoi mulle täydellisen Ralph Laurenin nahkalaukun, olin kuulemma joskus Stockalla näyttäny sitä ja sanonu et se on sairaan kiva.
Tuossa on muuten päivämääränä luku, jonka verran täytin vuosia. En tosin tuona päivänä. Oli vähän hämmentävää, kun selitin kavereille (joiden kanssa juhannusta vietin), että kelaan aina et täytän 26-vuotta mut sit tajuun et täytänkin vasta 25 ja oon ihan et cooool. Sit mulle kerrottiin, et täytän 24 enkä 25. Vielä parempi!
Onnea kaikille, jotka jakso lukea tän postauksen loppuun ;)
