27.7.2012

Sovituskokemus

Ensimmäinen sovitus Niinattaressa tuli ja meni. Ja menipä vielä tosi vikkelästi. Siis sekä tuntui menevän nopeasti, että myös ihan oikeasti meni nopeasti. Ehkä vähän liiankin! 

Sain siis ihanan kaverini mukaan tuolle reissulle. Vastaanotto liikkeeseen oli todella miellyttävä ja myyjä tuli heti kysymään, koska häät ovat ja millaista olen etsinyt. Sain kouraani oransseja lätkiä, jolla kävimme merkkailemassa ensin muutamat (ehkä 7?) mekot, joita haluaisin sovittaa. Tilanne oli vaan äärimmäisen hankala - EN MÄ TIEDÄ. Ja sanottiin myös, että älä kattele liikaa kokoja vaan ihan rohkeesti merkkaan ne mistä tykkään ulkonäöllisesti. Niin teinkin. Kertoi vielä, että myyjä joka auttaa sovituksessa, hakee sitten vielä lisää mekkoja kokeiltavaks ku näkee, mistä mä tykkään.

Sovitustilanne itsessään ei ollut niin kamala, kun olin ajatellut. Päätin, että pakko nyt vaan huumorilla ja hyvällä mielellä koittaa selvitä, eikä murehtia et yhyy näytän kauheelta ja mitähän toikin musta kelaa. Ja kyllä, monta kertaa marssin peilin eteen niin, että selkäpuoli ei ollut lähellekkään kiinni. Muutamana kertana en ees marssinut peilin eteen laisinkaan, koska puku ei yksinkertasesti mennyt kiinni. Sillon harmitti. Ja myyjä kysy, että "saatko sä kuvan tästä, et millanen tää on päällä?" siinä vaiheessa, kun mekon yläosa oli about mun silmien tasolla, kun ei mennyt alemmas. En saanut. Viimisen mun valkkaaman puvun jälkeen myyjä sanoi, että voi kirjottaa mulle kahesta josta tykkäsin, tiedot ylös ja että mä voisin pukea päälle. Missä ne myyjän ehdottamat puvut? Sellasia ei siis tullutkaan.

Sovitukseen aikaa kului vähän alle 30min (tähän en laske mukaan sitä, kun valkkailin pukuja - ja saavuin siis valitsemaan pukuja about 30min ennen sovitusaikaa). Siitä olin vähän pettynyt, ettei niitä myyjän ehdottamia mekkoja tullutkaan :/ 

Ja unohdin ottaa kuvia.

Hyvät fiilikset kyllä sikäli jäi, että nyt haluais vaan päästä muualle kans sovittelemaan! Ja ehdottomasti tulevan mieheni kanssa <3

26.7.2012

Häämarssi

Eilen ruvettiin miettimään juttua nimeltä häämarssi. En halua sitä ihan perinteistä prinsessa ruusunen -settiä, mulle tulee vaan auttamattomasti mieleen vanhojentanssit. Sitten on tietty se ihan kamala Wagnerin Here is the bride. Ei, ei ja vielä kerran ei!

Sitten löysin sen oikean. Oon kuullu tästä nyt versiot soitettuna uruilla, pianolla ja jousilla. Upea joka tavalla.


Sulhasta vähän mietitytti kun hänellä on fiilis, että tää on soinut jossain komediassa hidastuskohtauksessa, jossa luonnollisesti tapahtuu kaikkea vähemmän fiksua. Hyvin mahdollista, ja onhan tää elokuvissa/sarjoissa soinut. Mun mielestä siitä huolimatta IHANA. Ja ihmiset tunnistaa.

En tiiä tykkääkö kanttori meidän ajatuksesta siitä, mitä siinä poistumistilanteessa soitettais. Vähän funtsittiin nimittäin tätä:


Ite en oo mikään kummonen star wars -fani, mutta siis ihan tällee objektiivisesti on kyllä pakko myöntää, että hieno biisihän tuo on ja täysin siihen loppuun sopiva! Eli mikäli vaan mitenkään onnistuu, tuo olis kyllä kans ihan mahtava.

Ja sitten vielä yks biisi, jota kirkossa ei soiteta - ajattelin et tää tulis siinä vaiheessa, kun morsiuspari saapuu juhlapaikalle...


AWESOME.

Ensimmäinen sovituskierros!

APUA. Mä en tiiä mikä muhun meni, mutta varasin tälle päivälle ajan Niinattareen hääpukujen sovitukseen!? Pelottaa aivan hulluna, mut ehkä just sen takia oli parasta et tein tän hetken mielijohteesta ja pääsen vielä tänään kohtaamaan ton pelkoni. Ei tarvi sen pidempään vatvoa sitä jännitystä :) Tää on kans tän viikon ainut vapaapäivä, joten sain vielä hyvin sovitusajan kun pääsen nyt päivällä käymään. Kaasot ei valitettavasti pääse mukaan, mutta yks mahtava kaveri kysy heti, et tarttenko seuraa. KYLLÄ KIITOS. Ensin mietin, et olis varmaankin parasta hoitaa koko homma yksin, mutta tulin kyllä heti varauspuhelun jälkeen toisiin aatoksiin.

Oh noes. Eniten pelottaa se, ettei mikään mee kiinni.

Ja hei, tuli niin hempee olo näistä kaikista jutuista, että oli pakko vähän muokkailla tätä blogin ulkoasua. Kollaasien taustat on vanhan taustavärin mukaisia, sori siitä. Ja vanhoissa teksteissä on vanha fontti. En jaksa muuttaa. Nyt on kyllä niin HÄISTÄ, että tästä on hyvä jatkaa hääpukujen pelottavaan maailmaan.

25.7.2012

Paperilyhdyt

Nyt oon aivan totaalisen rakastunut niihin ihaniin, pyöreisiin paperilyhtyihin! 

Siis aivan mahtavia! Vielä kun hankkis niihin sisälle ledit, että valasis sitten nätisti pimenevänä elokuisena iltana... :) Tykkäsin myös tosta alavasemmalla olevasta ideasta vetää kankaat keskeltä nurkkiin - voi kyllä olla, että tulis liian tyyriiksi tuommonen toteutus. Kivalta se silti näyttää! 

Noilla paperilyhdyillä sais kivasti väriä juhlatilaan, pistäis sinne vaikka vähän eri kokosia ja oranssia, valkosta ja vaaleenkeltasta. Vaikka en mä kyllä vieläkään oo ihan vakuuttunut siitä, että onks ne nyt ne värit sit mitä haluan sinne... 

Onko joku muu suunnitellut hankkivansa paperilyhtyjä omiin häihinsä / muihin juhliin? Joku ehtinyt jo bongailla jostain parhaimpaan hinta-laatu-suhteeseen noita? :)

24.7.2012

Voihan hämmennys

Vaaleat sävyt. Ei, jotain kirkasta sittenkin! .. Vai ehkä kuitenkin vaaleaa? EN MÄ TIIÄ.


Oltiin tosiaan (tulevan) miehen ja hänen vanhempiensa kanssa jälkimmäisten kummitytön häissä. Oli aivan ihastuttavat juhlat, myös kuskilla (eli siis minulla) oli hauskaa! Paikka oli niin nätti ja morsian oli uskomattoman kaunis ja kukat oli ihania ja väriteema hieno ja ja ja...

Nyt mulla on sitten kriisi. Oon jotenkin ihan nyt pihalla siitä, et mitä mä nyt sitten omiin häihini haluan.

Väriteema: Alusta asti oon miettinyt vaaleaa keltaista, kermaa, ehkä vähän vaaleaa oranssia ja valkoista. Onko tää nyt sitten kuitenkin tosi pliisu? Pitäskö elokuisissa häissä olla vähän väriäkin, esim ihan räväkkää oranssia? Juhlatilan seinät on puoleen väliin saakka vaaleensiniharmaat, sotiikohan nuo värit sitten keskenään? Ja tuleeko siitä esim oranssista sitten liiankin syksyinen vaikutelma, sillonhan pitäs olla vielä kuitenkin ihan kesä...

Kukat: Näistä mä en tiiä mitään. Haluaisin liljoja, mutta ne on niin kovin tuoksuvaisia, etten kyllä haluais kenellekään yliherkälle vieraalle oireita moisista. Rakastan kukkia ja haluisin täyttää koko juhlatilan niillä, mutta se tulis kyllä turhan kalliiksi. 

Bändi: Alunperin ollaan puhuttu, että ei haluta bändiä. Lauantain häissä oli kuitenkin bändi soittamassa ja voi vitsi et oli kivaa! Se loi niin hyvää fiilistä tanssilattialle, en vaan tiiä että mistä sitten siihenkin lohkasis rahat budjetista...

Kakku: Mä haluaisin täytekakun. Sitruunaisella täytteellä. Jotenkin on vaan sellanen fiilis, että kaikki on aivan korviaan myöten täynnä täytekakkua? Pitäskö tässä nyt sit olla hip'n'cool ja tehä juustokakku? Vai alkaako sekin olla vähän last season? Toisaalta, ei ehkä pitäis liikaa miettiä sitä mitä vieraat ajattelee - kakku niille maistuu aivan taatusti, ja jos ei maistu, olkoon ilman. Mun mielestä hääkakun pitää olla täytekakku, ja piste! Yhtään teitä väheksymättä, jotka ette sellasta halua omiin häihinne - minä syön kyllä millasta hääkakkua vaan ;)

Ja se hemmetin budjetti. Mulla on vähän sellanen fiilis, et oon arvioinu kaiken ihan alakanttiin. Ois se kyllä ihan fantastista, jos ei tarttis miettiä, et mihinkä on varaa... Välillä sitä miettii niinkin pitkälle, että pitäskö niitä juhlia siirtää vuodella eteenpäin, niin sais enempi varallisuutta kasaan - toisaalta, en tiiä, olisko sillonkaan "tarpeeks". Johonkin se raja pitää vetää, eikä me vuodessa nyt niin hirveesti enempää rahaa saatais säästöön. Ehkäpä me koitetaan nyt vaan mennä näillä :)

Miten näistä kaikista ihanista ideoista ois tarkotus valita se oma juttu?

23.7.2012

Still alive!

Hengissä ollaan edelleen, vaikka edellisestä postauksesta onkin vierähtänyt jo karmivan pitkä aika!

Pääsykokeiden tuloksetkin ehti tässä välissä ilmaantua, eipä tärpännyt vielä tällä kertaa :/ Koe ei kuitenkaan mennyt ihan penkin alle, pisteitä jäi puuttumaan vaivaiset 1! Nyt olenkin ollut valmennuskurssiopettajaan yhteydessä ja hän katsoo, voisiko sieltä saada puserrettua tuon puuttuvan kurjuuden (tai edes 0,5p, sekin riittäisi) irti oikaisupyynnöllä :) Vaikka sitä ei sieltä irtoaisikaan niin ainakin tiedän, ettei oikeustieteellisen pääsykoe ole mikään mahdoton homma, vaan täysin saavutettavissa sitten seuraavalla kerralla. Tietty yksi piste risoo, mutta on silti helpottava tietää, että opiskelupaikan saaminen on täysin mahdollista. Oon siis aina pitänyt itteäni aivan pönttöpäänä, eikä yo-kokeiden tulokset olleet mitenkään kehuskelemisen arvoisia. Siitä huolimatta saan näköjään puserrettua ittestäni aika paljon irti, kun sillä voi saavuttaa jotain, mitä todella haluan!

Ehdittiin myös viikonloppuna vierailemaan häissä, ja voi että kun muuttu taas todellisemmaksi nää omatkin hääsuunnitelmat! Pakko myöntää, että vähän iski myös stressi päälle - onko juhlapaikka varmasti sellainen, mihin ihmiset pääsee edes kohtalaisen näppärästi, saadaanko se nätin näköiseksi jnejne. Onneksi on vielä aikaa miettiä ja suunnitella ;) Innolla kyllä odotan, ei voi muuta sanoa!

Palailen tässä taas joku kaunis päivä kuvapostauksen kera, nyt yritän selvitä tämän ja seuraavan yön valveilla töitä tehden :)